SääfoorumiOhjeita ja sääntöjä
Foorumin säännöt – LUE!
Foorumilla on ensisijaisesti tarkoitus keskustella Suomen säästä. Ylläpito ei kuitenkaan halua rajoittaa myöskään ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua, koska ilmasto vaikuttaa hyvin paljon esiintyviin sääilmiöihin. Palstalla on kuitenkin esiintynyt voimakkaita mielipiteitä ilmastoa koskevia kirjoituksia vastaan. Koska foorumi alkoi viime aikana vaikuttaa sotatantereelta, jouduin ajamaan keskustelupalstan hetkeksi kokonaan alas.
Uudistuneessa sääfoorumissa on keskustelu jaettu näennäisesti kahteen osaan: sää ja ilmasto. Teknisesti ne ovat yhtä ja samaa siitä syystä, että WordPress tukee huonosti useampaa blogia samalla saitilla. Yksinkertainen jako onnistuu kuitenkin kategorioiden perusteella. Sivun ylälaidassa on pikavalikot niille molemmille. Lisäksi sivun oikeaan reunaan tulee “Viimeisimmät kommentit” -kohtaan vain sääosion kommentit, joten ilmastoartikkelit eivät pomppaa silmille. Lisäksi on tuo “Muu keskustelu” -osio, jossa voi tarinoida vaikka polkupyörän renkaiden profiileista – tokin hyvän tavan mukaisesti edelleen.
Kirjoituksien avaajat (ne, kelle olen antanut kirjoittajan oikeudet) ottavat jatkossa kantaa siihen, että kumpaan ryhmään asia ensisijaisesti kuuluu. Ylläpidon suositus on siis laittaa pitkät suurempaa kokonaisuutta käsittelevät ketjut “Ilmasto” -kategoriaan ja säätilannetta kuvaavat “Sää” -kategoriaan.
En tule valvomaan tuota jakoa, mutta tulen jatkossa puuttumaan ankarammin siihen, mikäli palstalla esiintyy toisia kirjoittajia kohtaan halveksuvia mielipiteitä. Mikäli tilanne karkaa kokonaan hallinnasta, sääfoorumi mahdollisesti sulkeutuu kokonaan. Vapaa-aikani on kuitenkin rajoitettua ja annan ihan mieluusti keskustella mistä tahansa säähän ja ilmastoon liittyvästä aiheesta. Pääasia, että pidetään keskustelut hyvän tavan mukaisena ja kunnioitetaan toisten mielipiteitä, vaikka itse ei oltaisikaan aina samaa mieltä.
terveisin: Ylläpito
Kuvalinkitykset
Tänne on tullut useampi kysely kuvalinkeistä ja niiden toimimattomuudesta. En tiedä, mikä menetelmä edellisellä saabriefing.com -sivuilla oli linkittää kuva kommenttiin. Ehkä siellä oli joku plugin, joka osasi purkaa http-linkin auki ja tehdä siitä upotetun kuvan. Olen tovin testaillut tuollaisia, mutta en ole vielä saanut yhtään toimimaan. Siispä laitan tässä ohjeet, että miten tuo upotus tehdään käsin.
Vaihtoehto 1: kuvaa ei haluta näkyviin, vaan ainoastaan http-linkki sivulle
Kirjoitetaan kommenttiin linkki sellaisenaan, esim:
Vaihtoehto 2: linkin takana oleva kuva halutaan upottaa kommenttitekstin sekaan.
Kirjoitetaan linkki muodossa:
<img src="http://www.wetterzentrale.de/pics/Rtavn061.gif">
29 Responses to “Ohjeita ja sääntöjä”
Vastaa käyttäjälle peikko763 Peruuta vastaus
Viimeisin sääartikkeli
Viimeisimmät sääkommentit
- peikko763: No ennuste ei tällä hetkellä tänne ainakaan lupaa kuin yksittäisen hellepäivän. Loppuviikko on jo perus...
- Petri: En tiedä huomasiko kukaan, mutta Jyväskylän lentoaseman mittauspisteellä oli pe 25.5. sellainen...
- Säästä: Hyvät kelit oli. Nautin täysillä, vähän enemmän olisin liikkunut luonnossa, jos puut olisivat heiluneet...
- Janne: Ei paljoa, eli vain muutaman asteen, eroa jouluaatosta
Hyvää juhannusta kaikille! - peikko763: Aurinkoon syntynyt muutama pilkku viine päivinä ja se on nostanut fluxin yli 80...
Muu keskustelu
Arkistot
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
- joulukuu 2016
- marraskuu 2016
- lokakuu 2016
- syyskuu 2016
- elokuu 2016
- heinäkuu 2016
- kesäkuu 2016
- toukokuu 2016
- huhtikuu 2016
- maaliskuu 2016
- helmikuu 2016
- tammikuu 2016
- joulukuu 2015
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- elokuu 2015
- heinäkuu 2015
- kesäkuu 2015
- toukokuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- helmikuu 2015
Thank you for post
MInkähän takia kommenttiani ei hyväksytty tuonne “Sää lauhtuu uudelleen lyhyen kylmemmän jakson jälkeen jo tulevana viikonloppuna” paikkaan. Laitoin kommenttiini tilastoja Itämeren jäistä ja auringonpilkuista ja säästä ? Mikä siinä on sääntöjen vastaista, jos puhuu säästä ja jos puhuu muuttujista jotka luovat suomen vaihtelevan sään, muuttujista voimakkain on tunnetustikkin Pohjois-Atlantin sääilmiöt, El Nino, Auringonpilkkujaksot, PDO, Jäämeri.
Ei täällä ole tietääkseni mitään sensuuria?
Okei, eli ehkä sitten vaan koitin liian aikaisin laittaa kommenttia tuohon kirjoituksen alle, se ei ollut ehtinyt päivittymään vielä tänne järjestelmään.
Juu ei ole sensuuria täällä : )
Mutta toisinaan tosiaan automaattisesti jotkut paljon linkkejä sisältävät kommentit eivät jostain syystä ilmesty sivulle, mikä varmaan liittyy tuohon spammifiltteriin.
Sivustolla ei ole sensuuria, mutta tänne on asennettu spammifiltteri. Olisikohan tämä ollut hieman yliherkkä ja tullut väliin. Mikäli ongelmia on jatkossa, niin laittakaa minulle sähköpostia GMailiin. Alkuosa on “vpekkari” ja loppuosa se yleisesti tiedetty.
Laitoin sähköpostia sinulle juuri viestistä, joka ei tahdo mennä läpi
Kaippa se on sitten linkkien määrä joka tulee vastaan.
WordPressiin oli jäänyt 5 linkin rajoitus pälle koskien kommentteja. Tämä on nyt poistettu, eli käytännössä noistin sitä 20:een. Linkkirajoituksen tultua täyteen kommentit olivat menneet hyväksyntäjonoon, jota en ollut huomannut. Muutoksen jälkeen hyväksyin ne kaikki ja huomasin, että osa taisi sitten tulla tuplana. En lähtenyt kuitenkaan niitä poistamaan. Jos sille on tarvetta, niin tuokin onnistuu.
Kiitos Vesku uusista ohjeista ovat hyvät ja selkeät. Minulle on ainakin selvää mihin jatkossa mikäkin artikkeli menee. Aikomuksenani on kirjoittaa Jäämerestä ja Suomen säästä ilmastoartikkeli jossain vaiheessa.
Tämän jälkeen haluaisin kirjoittaa ilmastoartikkelin kaupunkien mikrosäästä/mikroilmastosta sekä myös Aaltojen syntymekanismista ja fysiikasta, miten aallot syntyvät tuulen avulla ja veneistä.
Tämä järven ja meren aaltoartikkeli on mielestäni ehkä sääilmiö kuitenkin enemmän kuin ilmasto ilmiö.
ehkä olen nyt ymmärtänyt oikein mikä on ilmaston ja sään määritelmä.
Tuonne muu-alueelle voisi ihan hyvin kirjoitella myös. Maahanmuutto ja politiikka toki on sellaisia aiheita ettei mielellään mutta esim. urheilu, pukeutuminen, elektroniikka, autot jne. olisi ihan asiallisia aiheita.
Auringonmyrsky oli eilen pian näkyy varmaan mittauskäyrissäkin :
http://www.solen.info/solar/
NAO-indeksi ja AO-indeksi ovat välittömästi lähteneet loivaan nousuun seurauksena lisäenergiasta Atlantilla :
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao.sprd2.gif
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao.sprd2.gif
http://www.swpc.noaa.gov/products/usaf-45-day-ap-and-f107cm-flux-forecast
Tosin auringossa on nyt pieni vaisu kuoppa pari päivää(ao-indeksi lopettaa nousun ja laskee hetken) kunnes taas la-su tällä viikolla 12.11-13.11 on uusi myrsky auringossa joka on pidempikestoisempi kuin eilinen. Mutta voimakkuudeltaan sama. Tämän jälkeen uskon että AO-indeksi menee kellariin, koska ap-indeksi tippuu reilusti arvon 10 alle. Ja alkaa nousemaan taas 21.11 ylös.
Mutta NAO-indeksin tilanne on vaikeampi, koska MJO-indeksi on nytkin jo tuntuvasti alueella joka eskaloi tänne 35% todennäköisemmin NAO- säätä ja NAO+ sää on peräti 50% epätodennäköisempi kuin normaalisti. Mielenkiintoinen marraskuun loppu tulossa. Atlantilla näyttäisi olevan energiaa matalapaineisiin, mutta stratosfrääri tavanomaista lämpöisempänä + MJO-indeksi koittaa jarrutella Auringon laskevan syklin tyyppillisetn koronan aukkojen lämmittävää efektiä.
Sanoisin että marraskuun lopussa ja joulukuun alussa, täällä voidaan nähdä 2010 tyyppinen tilanne, Grönlannin päällä on erittäin voimakas korkeapaine, joka laittaa ilman virtaamaan pohjoisnavalta siperiaan ja sieltä tänne, myös Tampereella ja Helsingissä voi olla -20…-30. Joulukuussa voi olla jopa -32..-34 Etelä-Suomessa. Ellei pääsäätelijät tee pian muutosta.
Tiede.fi palstalla olen kuullut ENSO-asiantuntijalta seuraavanlaisen virkkeen : “Ihan hyvä, että tammukka ja muut kertovat näkemyksiään. Talvi näyttää siltä, että siinä tulee olemaan paljon elementtejä ainakin huhtikuuhun asti El Ninon 1864/65/66 jälkeisestätalvesta 1866/67. Tämän todennäköisyys on mielestäni sitä luokkaa, että keskustelua tulee tänä talvena riittämään.”
El nino 2015-2016 oli jopa voimakkaampi kuin 1997-1998 EL nino se oli yhtä voimakas kuin tuo 1800-luvun lopun El nino. Voi siis olla että tänne tulee vielä ankara talvi. Mutta itseäni mietityttää se, että tuo 1800-luvun El nino osui auringon minimiin ja sekotti siksi golfvirtaa hyvin paljon. Nyt voimakas El nino osui auringon laskevalle syklille. Ja Atlanti&golf virta eivät ole välttämättä Tyynenmeren kanssa samanlaisessa yhteistyössä kuin 1800-luvulla, koska ilmasto on nyt erilainen kuin kylmällä 1800-luvulla.
Tämän kommentin saa poistaa jos haluaa, tuli ihan väärään paikkaan
Merkittävä kylmyyspiste pohjoisella pallonpuoliskolla Siperiassa. Siperian korkean ennätyssilmä antisyklonin paineelle on ollut muistaakseni 1083hPa. Nyt Silmän suuruudeksi on ennustettu 1067hPa. Ei ihme, ettei Atlantin matalapaineet asu helposti Euraasian mantereella pitkiä aikoja :
http://www.tropicaltidbits.com/analysis/models/?model=gfs®ion=nhem&pkg=mslpa&runtime=2016111912&fh=24&xpos=0&ypos=875
Tuon valtaisan systeemin alueella on -14..-28C tavanomaista kylmempää ilmaa vähintään yhtä suurella alueella kuin USA tai Kanada on pinta-alaltaan 10milj. km^2:
http://www.tropicaltidbits.com/analysis/models/?model=gfs®ion=nhem&pkg=T2ma&runtime=2016111912&fh=12&xpos=0&ypos=913
MItähän tapahtuu jos tuo ilma vyöryy Suomeen ? Itselleni muistuu nyt jotenkin kesä 2010 mieleen, silloin korkeapaine oli jumissa pitkään Euraasiassa ja ruokki lämpöisen kesän syntyä. Nyt sama ilmanpainetilanne kuin silloin, mutta nyt on talvi joten tuo ruokkii kylmyyttä.
Myös Brittein saarille on tulossa Grönlannin yllä olevaa normaalia kylmempää ilmaa , merkittävä kylmänpurkaus Skotlannin pääkaupungissa :
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/britannia/glasgow
Olen lisännyt pari mielenkiintoista kuvaa nettiin :
Laitetaas uusi Golfvirta kuva. Nyt peikko haluaa näyttää Barentsinmerelle+huippuvuorille = koko jäämerelle menevää lämpömäärää vs. auringon aktiivisuus ap-indeksi. Eli Tämä Norjan merivirta :
Voitte näistä parista linkistä tarkistella koordinaatteja lattitudeja ja longitudeja mistä piirsin 0-700m käyrän
http://web.nersc.no/~even/doc/thesis/pathways_map.col.jpg
http://naco.gfi.uib.no/pict/norw_sea.jpg
Tässä kuva tästä :
http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/uusi_golfvirtakuva_v2.png?itok=yNh_HVu1
Peikko haluaa vielä näyttää teille Irmiger currentin joka tuo Grönlannille lämpöä Golfvirralta , eli tässä avuksi kuva että näätte longitudet ja lattitudet mistä piirsin käppyrää:
http://www.fisheries.is/media/skjal/drawing/half/3-Ecosystem_and_3-Ocean…(D)-Ocean_currents_Iceland–(copyright-Marine_research_institute).jpg
Kuten sanoin tästä uudesta auringonminimistä voi tulla vielä agressiivisempi kuin viime minimistä (2006-2011) Nyt jo Jäämerellä ollaan vuoden 2009 tasossa lämmöntuonnissa.. Grönlannissa lämmöntuonti on laskenut alhaisimmalle tasolle 20 vuoteen
Kuten vähän jo tässä kauhistelin.. katsellaan rauhassa minkälainen monsteri sieltä lopulta tulee auringonminimiin on vielä pitkä matka.. ja minimin aloitus on aika mukava mielestäni.
Kiinnostuneille.. laskekaa omia laskelmia merivirroista täältä :
http://climexp.knmi.nl/selectfield_obs.cgi?someone@somewhere
JOs linkki ei toimi, niin klikatkaa täältä tuonne :
http://www.climate4you.com/SeaTemperatures.htm#Arctic gateway seas (20W-40E. 70-80N) heat content 0-700 m depth
Lisäsin kuvan auringon magneettikentästä maapallon kohdalla nettiin 2000-luvulla 1.1.2000-31.12.2016. Ei vielä olla kyllä laskettu auringon tärkeimmässä indikaattorissa lähellekkään talven 2005-2006 tasoa … siksi talvi on ollut surkea
http://www.tiede.fi/s3/files/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/ret_20832.gif?itok=zHdtOmPd
auringon magneettikenttässä näyttäisi olleen viimeksi vaisu jakso talvelle osuneena 2012-2013 talvena.
Miksihän talvi 2014-2015 on ollut kaikkein lauhin viime vuosien talvista ?
Aika merkittävä indikaattori Suomen talviin tuo kyllä. Mutta vielä tosiaan mielestäni aktiivisuus ei ole juuri laskenut edes 2005-2006 tasolle, uusi yritys ensi talvena.
Tässä vielä pari selitystä mikä on B skalaarisuureena kuvaamaan hyvä auringon magneettikenttää :
https://www.spaceweatherlive.com/en/help/the-interplanetary-magnetic-field-imf
http://www.spaceweather.com/glossary/imf.html
Piirtäkää kiinnostuneet omia käyriä täältä :
https://omniweb.gsfc.nasa.gov/form/dx1.html
Magneettikentästä voi piirtää jopa päiväkohtaisiakin keskiarvoja ja tunninkin pituisia ja sivulta voi piirtää paljon muutakin kuin IMF-kenttää.
Data on IMF kentässä ainakin saatavilla 28.11.1963-31.12.2016 väliselle ajalle. Eli kylmiä 1960-luvunkin talvia voi tarkistella tuolta, mitä on tapahtunut.
Kokeillaan esim. talvea 1986-1987 :
http://www.tiede.fi/s3/files/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/8687.png?itok=4vIBO42q
http://tilastot.mbnet.fi/html/tampere_pirkkala.html
Jokainen voi miettiä, miksi marraskuu 1986 oli aika lämmin. Miksi joulu-tammikuu oli kylmiä, miksi helmikuu ei ollut enään niin kylmä ? miksi maaliskuu oli taas hyvin kylmä
Näyttää 15vrk epävarmuus huvittavalta. Ennuste epävarmenee, sitten taas loppupäästä epävarmuus ei ole niin epävarmaa :
http://www.foreca.fi/Finland/Tampere/15vrk
Vaikka joulukuu ja tammikuu olivat molemmat selvästikin keskimääräistä lämpimämpiä ja siten talven tähänastinen keskilämpötila on reippaasti keskiarvon lämpimämmällä puolella, on mahdollisuudet haastaa talvi 2007-2008 “lämpökilpailussa” kuitenkin Helsingissä menneet jo kokonaan ja Sodankylässäkin täytyisi tapahtua todella iso ihme. Helsingissä vaatisi talven 2007-2008 “voittaminen” helmikuulta täysin utopisen +5,9 asteen keskilämpötilan, eli helmikuun keskilämpötilaennätyksen laittamisen uusiksi 4,3 asteella! Vähän vertailua siihen, että tuollaisiin kuukausikeskilämpötilohiin ei olla päästy mittaushistorian aikana kertaakaan maaliskuussakaan edes lähelle eikä marraskuussakaan kertaakaan ja huhtikuussakin vain muutaman kerran, joten suoraan sanottuna täysin mahdotontahan tuollainen on, ainakaan ilman helteistä Suomenlahden meriveden lämpötilaa, sanan helle varsinaisessa merkityksessä.
Sodankylässäkin uusi talven keskilämpötilaennätys vaatisi helmikuulta -2,7 asteen keskilämpötilan, eli 0,4 asteen nousua vuoden 1990 helmikuun keskilämpötilaennätykseen. Eli lähes saavuttamattoman kaukana on talven keskilämpötilaennätys sielläkin.
Ajatusleikin voisi ottaa myös siltä kannalta, että kuinka lämmin talvi olisi, jos ottaisi jokaiselle talvikuukaudelle mittaushistorian lämpimimmän kyseisen kuukauden. Helsingissä ne olisivat joulukuu vuosi 2006 (keskilämpötila +4,0 astetta), tammikuu 1930 (+1,4) ja helmikuu 1990 (+1,6). Tuollaisen talven keskilämpötilaksi tulisi +2,3 astetta, eli 0,9 astetta olisi lämpimämpi kuin tämän hetken mittaushistorian lämpimin talvi silloin 2007-2008. Sodankylässä ero olisi vielä paljon suurempi. Joulukuu 1929 (-2,2), tammikuu 1925 (-5,0), helmikuu helmikuu 1990 (-3,1). Sodankylän talven keskilämpötila olisi tuolloin -3,4 astetta, eli 4 astetta lämpimämpi, kuin -7,4 asteen ennätyslämmin talvi 2007-2008.
Helsingin osalta tuo talvi 2007-2008 kertoo kyllä erittäin paljon siitä, että tuo talvi on lämpimyyden osalta ollut lähestulkoon täydellinen. Jos mittaushistorian lämpimämpiä yksittäisiä talvikuukausia yhdistelemälläkin päästään vain 0,9 astetta tuota lämpimämpään tulokseen, niin mitä siitä silloin voisi sanoa. Siitäkin voi päätellä jo jotakin, että keskilämpötilaltaan mittaushistorian kolmanneksi lämpimin talvi Helsingissä vuodelta 1930 (+0,3 astetta) on kauempana talvesta 2007-2008 kuin mitä tuollainen nykyisten ennätyslämpimien talvikuukausien yhdistelmätalvi olisi.
Harvoin on ollut näin lottoa itse arvioida millaiseksi helmikuu lopulta muotoutuu, ajoissa on ollut hyvin kylmiä vaihtoehtoja, myös hyvin lauhoja ja vaihtelevaa, vahvimmin itsellä on tunne ettei poikkeama olisi ainakaan kovin suuri, eli menisi -2..+2 välimaastoon…
Heh heh…nyt oli ilmatieteenlaitos poistanut Tre-Pirkkalan -3,3 keskiarvon kuukausitilastot sivuiltaan, eivät vielä ole vaivautuneet laskemaan todellista keskiarvoa…mikä siinä niin vaikeaa on, 100% varmuutta ei voi saada ikinään kumpi keskiarvo todellisuudessa oli, mutta kyllä 100% varmuudella totuus on -3,6 tai -3,7.
GFS-ennusteissa parviajoineen on muutamassa viime ajossa ollut selvästi hakemista toukokuun alkupäivien säätilalle, koska ovat heitelleet ajosta toiseen sen verran paljon. Kertoo mielestäni siitä, että epävarmuutta on ilmassa paljon. On se kyllä näistä tämänhetkisistä lukemista lämpimämpään menossa kylmimmässäkin vaihtoehdossa, mutta se nyt tuskin on yllätys kenellekkään. Melkoisen vahvasti näyttää myös siltä, että Pohjois-Eurooppaan olisi korkeapaine muodostumassa. Korkeapaineen paikka ja ilmamassan lämpötila taitaa olla hakusessa.
Aika vaivalloiseksi on Jyväskylässä helteet jääneet kahden edellisen kesän aikana eikä vielä ainakaan näköpiirissä ole tämän kesän ensimmäisiä helteitä….
2015 kesästä alkaen Jyväskylässä on ollut 10 hellepäivää, vain 4 päivänä on ollut +25,6 tai lämpimämpää.
2.6.-24.7. ajalla 2015-2017 on ollut hellettä vain kolmena päivänä(2.-4.7.2015) ja mahdollisia päiviä on ollut jo 110kpl ja lukema kasvaa.
Jotta 2015-2017 olisi keskimääräisesti hellepäiviä, täytyisi tänä kesänä olla vielä 32 hellepäivää.
2011-2016 on Jyväskylässä ollut hellepäiviä seuraavasti, 1981-2010 keskiarvot ovat
touko 1kpl, kesä 3kpl, heinä 7kpl ja elo 3kpl
Toukokuu 10kpl(1,43)
Kesäkuu 24kpl(4,00)
Heinäkuu 49kpl(8,17)
Elokuu 18kpl(3,00)
Hellepäiviä ollut siis aika lailla keskimääräisesti, jopa muutama enemmän kuin 1981-2010 keskimäärin. 2012, 2015 ja 2016 hellepäiviä oli yhteensä vain 13 kpl, 2013 aika keskimääräisesti 16kpl ja sitten 2011 ja 2016 yhteensä 58kpl.
Jos tänä vuonna on vain yksittäisiä hellepäiviä, eli jäädään 2012, 2015 ja 2016 vuosien tasolle, niin on mahdollista että 2015-2017 on vähähelteisin 3 kesän putki Jyväskylässä.
Toisella puolella palloa on ihan oikea talvi taas, Argentiinassa 2 kaupungista sähköt kun parhaimmillaa 75cm sato lunta
http://www.diariojornada.com.ar/190012/politica/chubut_con_mucha_nieve_y_mucha_lluvia/
Kun AMOC jossain vaiheessa hidastuu tässä lopputalvesta / keväästä, aurinko näyttää hyvältä tällä hetkellä :
http://www.swpc.noaa.gov/products/usaf-45-day-ap-and-f107cm-flux-forecast
NOAA on joutunut huomattavasti tiputtamaan ap:n ennusteita kun myrskyt ovat olleet vaisuja. 12 ylitykset silloin tällöin ei ole kovin suuria.. vaan nyt geomagneettinen aktiivisuus on semihiljaista…. tietää sitä ainakin että äärilauhat kelit ovat epätodennäköisiä tällä hetkellä… veikkaan että melko tasapaksu sää jatkuu ja säätyyppi on lauhahko – keskimäätäinene- kylmähkö tuolla välillä nyt ainakin seuraavan 2vk… Mutta sitten kun AMOC hidastuu… säätyyppi muuttuu ankarammaksi huomattavasti.
MJO-indeksi tällä hetkellä enteilee NAO+ keliä n. 35% todennäköisemmin :
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/MJO/foregfs.shtml
AMOC hidastumisesta ei ole vielä mitään merkkejä :
http://www.ospo.noaa.gov/data/sst/anomaly/2018/anomnight.1.8.2018.gif
Se poisulkee äärikylmän kelin helposti epätodennäköiseksi tapahtumaksi..
täällä on nyt pientä laskua taas vaihteeksi :
https://www.tropicaltidbits.com/analysis/ocean/natlssta.png
mutta onko tuo pysyvää.. jää nähtäväksi ainakin 1-2vk pitää olla alhainen lämpötila pinnassa jotta voi todeta että jotain on todella tapahtumassa isompaa.
Moro! Tekaisin huvikseni androidille sovelluksen, jolla voi tarkastella dataa kaikilta Suomen toiminnassa olevilta sääasemilta. Käykäähän lataamassa jos kiinnostaa, löytyy play storesta nimellä “Finland Weather Data”. Ihan näppärä jos haluaa nopeasti hakea havaintoja joltain aikaväliltä. En ole tänne foorumille ennen itse mitään kirjoitellut, mutta välillä tulee käytyä lukemassa ja ajattelin, että täällä saattaisi jotakin kiinnostaa.
Voisin esittää myös kysymyksen, että mistä nuo Ruotsin itärannikon suuret lumimäärät johtuvat? Esim. Gåltjärnissä lähellä rannikkoa 175cm ja toisella puolella lahtea ehkä 20cm. Ei nyt ilmeisesti kovin itätuulista ainakaan ole ollut. Toki maasto kohoaa melko nopeasti rannikolta vrt. Suomi.
Nuo Ruotsin suuret lumimäärät varmaankin monelta osin johtuvat sattumasta. Helmikuun alun lumipyry toi sinne paikoin yli 60 cm uutta lunta, kun kaikki olosuhteet olivat sopivat.