Ennusteiden hankaluuksista

25.8.2016 Olli Sää

Kommenteissa on toivottu monipuolisempia aloituksia sivustolle. Täytyy myöntää että olen itse vähän kiireessä tehnyt usein näitä juttuja ja sen takia ne ovat aika usein luokkaa “viikon sääkatsaus”. Yritän jatkossa tehdä vähän monipuolisempaa tekstiä, muutamia ideoita on ollut mielessäni jo jonkin aikaa, mutta niistä kirjoittaminen vie aikaa. Sääkatsauksia kirjoittelen kuitenkin varmaan myös koska moni tuntuu niistäkin pitävän.

Yksi aihe mikä itselläni on ollut mielessä jo pidempään liittyy ennusteiden, varsinkin piste-ennusteiden ongelmiin. Ajattelin hieman sitä avata tässä.

Eli suoraan sanottuna näistä piste-ennusteista pitäisi mielestäni päästä eroon. Ja samaa mieltä ovat kaikki tietämäni meteorologit. Miksi? No, ongelmana näissä ennusteissa on se, että ne eivät millään tavalla kerro suursäätilasta. Varsinkin säätyyppien raja-alueilla on suuria ongelmia epävarmuuksien esittämisessä. Laitoin alle esimerkin siitä, mikä vaikkapa sadealueiden ennustamisessa on haastavaa:

ennustetod

Ajatellaan siten, että kuvissa siniselle alueelle on ennustettu sadetta. Jos joku katsoo punaisen rastin kohdalle piste-ennustetta, se todennäköisesti antaisi sateen todennäköisyydeksi 100%. Ongelmana on se, että todellisuudessa tällainen sateen reuna voi helposti olla 100-200 km eri paikassa kuin ennusteessa. Suuressa mittakaavassa tämä on melko pieni heitto. Ongelma on kuitenkin siinä, että jos sade ei yllä oikeanpuoleisen kuvan mukaan punaisen rastin päälle, siellä todetaan “taas meni ennuste täysin pieleen”, vaikka todellisuudessa koko Suomen mittakaavassa ennuste ei juurikaan poikkea toteutuneesta. Ja sitten, jos suuri kaupunki, kuten Helsinki, Tampere, tai Oulu sattuu juuri sille raja-alueelle jolla ennuste heittää, voi helposti miljoona ihmistä todeta ettei ennusteista ole mihinkään. Tätä tarkempia ennusteita on kuitenkin vaikea tehdä. Ennusteet pohjautuvat havainnoille, ja niitä ei saada jokaisesta pisteestä maapallolla. Varsinkin entisen Neuvostoliiton alueella havaintoasemia on vähän, ja onkin todettu että kaakosta Suomeen saapuvien matalapaineiden ennustaminen on siksi vaikeaa. Vielä huonompi tilanne on esim. Afrikassa. Kun havaintoasemien väliin jää merkittäviä sääilmiöitä, kuten suuri ukkosjärjestelmä, se vaikuttaa säätilan kehitykseen, mutta ennustemalleilla ei ole tietoa siitä, että kyseinen ukkonen ylipäätään oli olemassa. Tietysti tutkakuvista ja satelliitteista saadaan tietoja myös näiltä alueilta mutta esim. ukkospilvirykelmän aiheuttama lämpötilan muutos maanpinnalla jää usein havainnoimatta harvaan asutuilla alueilla.

No mitä sitten tilalle jos piste-ennusteita ei kannattaisi käyttää? No, mielestäni kartat ovat valtavasti informatiivisempia, kuten tekemästäni esimerkistä näkee. Kartoilla voidaan esittää epävarmuusalueita. Niistä saa kokonaiskuvan siitä, mikä suursäätila on ja näkee helposti itseä lähellä mahdollisesti tapahtuvat sääilmiöt, ja osaa suhtautua siihen, että niiden paikka ei välttämättä ole 100% tarkka. Piste-ennustetta katsomalla ei voi tietää, tarkoittaako ennusteen täysi auringonpaiste sitä, että koko Suomen peittää suuri korkeapaineen keskus, vai onko aivan lähialueilla täysin toisenlainen sää. Ihan TV-sääennusteet ovat mielestäni hyviä ja niissä mainitaan epävarmuuksista jne.

Ongelmana on vain se, että karttojen katselu vie aikaa, samalla kun moni haluaa “nopeasti vilkaista ennusteen viikon päähän” Sellainen ei vain ole mahdollista. Viikon päähän ei pysty tekemään ennustetta, minkä voisi nopeasti tarkastaa. Epävarmuudet kasvavat tuossa ajassa jo aivan liikaa.

Toki Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla olisi ehdottomasti parantamisen varaa siinä, miten piste-ennusteet esitetään. Kannattaisi ehkä asettaa tiukempia ehtoja sille, milloin esim. 100% todennäköisyyttä sateelle voi antaa, varsinkin usean päivän päähän. Harvoin millekään asialle voi antaa niin suurta todennäköisyyttä. Olen Ilmatieteenlaitoksen piste-ennusteita sen verran seurannut itsekin, että 0-3 vuorokautta ne noudattavat melko tarkkaan HIRLAM-mallin viimeisintä ajoa. Siitä 10 vuorokauden päähän ennuste omien havaintojeni mukaan noudattaa yleensä hyvinkin orjallisesti ECMWF-mallia. Ja varsinkin usean päivän päähän sadealueen sijainti voi helposti muuttua yllä esittämäni kuvan mukaan. Ja sen takia se auringon kuva voi muuttua nopeasti sadepilveksi. Siitä saa helposti taas sen ajatuksen, että ennuste muuttuu täysin, vaikka matalapaineen keskuksen reitti olisi vain sen 200 km eri kuin mitä 7 päivää aiemmin ennustettiin.

Rintamasateita suurempi ongelma ovat kesän kuurosateet. Kannattaisi pyrkiä vain esittämään asia niin, että kuuroja voi tulla missä tahansa, mutta varmaa se ei ole välttämättä missään. Sen sijaan ennustemalli ennustaa kuuroja sinne tänne, ja niiden väliin aurinkoa. Ja usein juuri siihen kuurojen väliin jäävään paikkaan saattaa piste-ennuste antaa auringon kuvan ja 0% sateen todennäköisyyden. Siinä ei sinänsä ole mitään järkeä, koska kuurojen sijaintia vain ei pystytä ennustamaan tarkasti. Ne vain ilmestyvät siihen, missä konvektio sattuu alkamaan. Eli piste-ennusteita pystyttäisiin kyllä myös kehittämään visuaalisesti siten, että epävarmuus esitettäisiin selvemmin.

Voikin siis olla vaikea uskoa että nykyään 5 päivän ennusteet ovat yhtä hyviä kuin parikymmentä vuotta sitten 3 päivän ennusteet. Mutta ongelma onkin siinä, että ennen nettiä ei ollut kuin hyvin suurpiirteisiä ennusteita, esim. TV-sään kartat.

102 Responses to “Ennusteiden hankaluuksista”

  • peikko763 kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus tämä ja kaikki edellisetkin. Pitää perehtyä noihin malleihin tosiaan tarkemmin itsekkin kun niistä kerroit hyvin tietoa.

    Tosiaan totta tuo että millekkään asialle voi antaa suurta todennäköisyyttä helposti.

    Helpointa on mielestäni ennustaa tuulensuunnat ja ilmanpaine. Toisena tulee ehkä lämpötilat. lämpötilaa vaikeampaa on ennustaa sateet. Ja ukkoset on varmaan kaikkein vaikein ennustaa.

  • Säästä kirjoitti:

    Hyvää tekstiä kiitos siitä!

  • peikko763 kirjoitti:

    Teemu sinulle tekstiä/hypoteesia lisää tästä Atlantin ja Auringon kytkennästä ja miten nämä asiat sitten vaikuttavat Suomenkin eri vuoden aikoihin. En tiedä oletko opiskellut sähkömagneettista teoriaa ? Itse olen lukenut useital 1000s tiiliskiviä tästä aiheesta :

    Mennään syvällisemmin vielä tähän Atlantin ja Auringon kytkentään. Tässä kuvassa oli esitetty suolaisuusanomaliankin muutoksia NAO, golf virran positio :

    http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/gulf.png?itok=671jV9r-

    No miksi näin tapahtuu ? Itselläni asiasta on yksi epäilys/(mahdollinen hypoteesi):

    Tottakai auringon on vaikutettava osaksi merien kautta maapallon ilmastoon, koska merihän on suolan takia elektrolyyttinen liuos lievästi. Ja alailmakehä ja stratosfääri ovat paljon enemmän sähkömagneettisesti neutraaleita kuin meri.

    Auringontuulessa on paljon turbulenssia ja paineenheittoa eli magneettikenttä ja sähkökenttä ovat usein ajan suhteen muuttuvia :

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20986/aurinkot.pdf?sequence=1

    Merivirroilla on oma sähkömagneettinen järjestelmänsä jo ilman aurinkoakin :

    http://jupiter.ethz.ch/~kuvshinov/Ocean_circulation/Magnetic_fields/From_ECCO_model/Manoj_et_al_2006.pdf
    Kuten tutkimuksessa näkyy, golf virran kohdalla on suurempi tehopiikki kuin keskellä Atlantia.
    Ja sitten tähän tärkeimpään, Merien kautta kulkee auringon aktiivisuuden vaihtelujen aiheuttamia sähkö- ja magneettikenttiä mutta sanoisin, että eniten merien pinnassa, pohjassa ja rannikoilla (golf virtakin kulkee enimmäkseen meren pinnassa tai ei ainakaan kovin syvällä pinnasta sekä se on myös rannikolla jossa näyttäisi gradientit olevan suurempia sähkömagneettisen virranpakkautumisen takia tämä riippuu tietysti sähkömagneettisen kentän energiasta ja ajan suhteen muuttumisesta):

    http://www.geomag.org/info/Smaus/Doc/ocean_encycl.pdf

    Sähkömagneettisella teholla, jossa magneettikenttä ja sähkökenttä on ajansuhteen muuttuvaa on tapana pakkautua sähköä johtavan asian pinnoille, kts virranpakkautuminen = skin effect. Kuten sanottu sähkökaapeleissakin joissa on 50Hz tehon siirto tapahtuu osittain johdon sisällä olevassa sähkömagneettisessa kentässä ja osittain johdon ulkopuolella olevassa sähkömagneettikentässä. JOka ei pääse niin helposti johdon ytimeen, koska magneettikenttä muuntaa suuntaansa nopeasti 50Hz takia :

    https://en.wikipedia.org/wiki/Skin_effect

    Itse mikä sähkömagneettinen voima sitten vaikuttaa meriin ja muualle on sähkömagneettinen Lorenz force tämä voima tietysti pienenee kun auringon aktiivisuus pienenee:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Lorentz_force
    Jos haluaa ajatella asiaa virtausteknisestä sehä sähkömagneettisen teorian näkökulmasta kannattaa ajatella meriä MHD liuoksena :
    https://en.wikipedia.org/wiki/Magnetohydrodynamics

    Siitä tajuaa sähkömagneettiseen teoriaan vähän edes perehtynyt ihminen jo, että jos suolaisuus anomalia heittää 1990-luvun käyrässä noin paljon, niin jotain tässä on auringolla tekemistä Lorenz voimineen. Myös NAO-indeksin muutokset aiheuttavat golf virran reitin muutoksia ihan muuttuneiden tuulien avulla( Wadekin on asiasta maininnut tiede.fi palstalla), joten asia ei ole niin yksinkertainen kun luulisi. NAO-indeksin negatiiviset ajat ovat yleisempiä, jos auringon aktiivisuus on pienempi.

    Oma näkemys on asiasta tuo, että nämä asiat aiheuttavat tuon kytkennän eli aurinko & Pohjois-Atlanti. Vielä on toki käsittelemättä ionosfäärin ja stratosfäärin kytkentä joka on varsin erilainen kuin ionosfäärin ja meren kytkentä ja tässä voi olla mahdollista, että myös stratosfääri AO-indeksin kautta vaikuttaa tuuliin , jotka muuttavat golf virran reittiä.

    Tässä oli nyt tälläinen kirjoitus.. tässä on vielä puutteita paljon mutta hyvä alku sille jos mietitään tämä homma läpi nyt vähän syvällisemmin. Laitan tästä tänään vielä blogin tänne. Ja mietin asian kunnolla läpi miten tämä golf virta asia vaikuttaa Suomeen.

    • peikko763 kirjoitti:

      Unohdin vielä lisätä oleellisen asian. Sähkömagneettisen energian siirto tapahtuu poyntingin tehoteoreeman mukaan :
      https://en.wikipedia.org/wiki/Poynting%27s_theorem

      Tuota on hyvä miettiä myös kun miettii sähköjohdossa sähkömagneettisen energian siirtoa. TAi vaikkapa maapallon merien pinnalla, pohjissa ja rannikoilla liikkuvaa. Jne.. Mutta palataan tähän myöhemmin vielä tänään. Ja varsinkin Suomen säätilastoihin vs. pohjoisatlanti.

  • Säästä kirjoitti:

    Kunnon myrsky mahdollinen lähes koko maassa lauantaina http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/232726246

    • peikko763 kirjoitti:

      Vähän sekava kommentti :) hehheh. mitähän on tapahtunut. Tossa on linkki minun kirjoittamaan artikkeliin myös. Tämän voisi itseasiassa poistaa pois. varmaan olen klikannut jotain väärin ja siksi tämä on täällä :( .

      Yritän parhaani mukaan opetella käyttämään tätä, anteeksi alku tuskahien virheistä kun olen vielä aloittelija tässä blogin kirjoituksessa ja yritän tottua tähän uuteen järjestelmään.

  • Sami kirjoitti:

    Elokuun poikkeama sääveikkauspaikkakunnilla on tämän hetken ennusteen mukaan +0,3. Kesäkuu oli +0,5 ja Heinäkuu +0,8. Koko kesä siis +0,5.

    Missään 22 paikasta ei kesän keskilämpötilan poikkeama tule olemaan miinusmerkkinen, niukimmin plussalla Tampere, Lahti ja Kilpisjärvi(+0,1), eniten plussalla Kuusamo +1,3 ja Sodankylä +1,1

    • peikko763 kirjoitti:

      Mitäs sami sanoin elokuusta jo talvella elokuun säät kulkevat käsi kädessä pohjoisen jäämeren tilanteen kanssa. En ylläty näistä mainitsemistasi plussista. Hyvä että annat tänne välitietoja tilastoista ne on hyödyllisiä.

      Myös syyskuulle odotan tavanomaista lämpöisempiä lukemia. Sen sijaan lokakuu on jo paljon vaikeampi ennustaa kuin elokuu tai syyskuu.

  • Juhani kirjoitti:

    Kiitos Olli! Itse olen asiaa ajatellut kutakuinkin samalla tavalla. Oman ongelmansa muodostavat lisäksi radiossa luettavat ennusteet, joissa ei ole käytettävissä visuaalisia elementtejä. Lisäksi toimittajat editoivat ja lyhentävät luettua ennustetta, jolloin se on usein yhtä tyhjän kanssa tyyliin: ”Sadekuuroja paikoin” tai ”lämpötila koko maassa 10-22 astetta”.

    • Antti R. kirjoitti:

      Olen eri mieltä tuosta “sadekuuroja paikoin” ennusteesta. Kesällä kun tilanne monesti on, että sen tarkemmin ei voi ennustaa. Toki, jos tuollainen ennuste annetaan koko maata koskevaksi, se on silloin huonosti ennustettu. Harvoin koko valtakunnassa on tuo tilanne yhtäaikaa.

  • Jykä kirjoitti:

    Nyt näyttää vahvasti siltä, että Helsingissäkin mennään elokuussa yli keskimääräisen lukeman. Näin ollen tämä “surkea” kesä on sekä kesäkuun, että elokuun osalta himpun verran normaalia lämpimämpi ja heinäkuun keskilämpötilahan oli täsmälleen se normaali. Tietty tämä on ollut epävakainen kesä ja aurinko on paistanut varsin vähän ja sillä on aina tietty oma vaikutuksensa siihen, miten ihmiset kesän kokevat….Hassu kesä siinä mielessä, että missään vaiheessa ei ollut erityisen kylmää eikä myöskään kovin kuumaa täällä.

  • Tapio R kirjoitti:

    Ruotsiin Norrköpingin tienoille ennustetaan 32 astetta tänään klo 15 hetki sitten lähetetyssä Ruotsin TV4 sääohjelmassa.

    • Säästä kirjoitti:

      Oho melkoisia lämpöjä ympäri Euroopan. Hyvä, että täällä säästytään pahimmalta.

    • AnttiL kirjoitti:

      Olisi tuosta lämmöstä voinut päiväksi tännekin tulla kunnon 30 asteen siivu. Elokuun loppupuolelle ei minun aikanani eli ainakaan 60-luvulta lähtien ole osunut mitään huippulämpöä, mikä kyllä tarkoittaisi tuota liki 30 astetta. Syyskuun ekalla viikolla on ollut useammin lämpöpiikkejä. Vuonna 1964 oli myös Keski-Euroopassa tyrkyllä reilusti yli 30-asteista hellettä, mutta silloinkin Suomi sai vain voimakkaan matalapaineen.

      • AP kirjoitti:

        Mites 1997? Silloin monin paikoin mitattiin vielä 27.-28. päivä 28-29 asteen lämpötiloja, Turussa 28.8.1997 jopa 29,8 astetta.

        Minäkin olisi ottanut mielellään vastaan vielä yhden helteisen päivän, mutta taas kerran olemme liian pohjoisessa. Helteinen ilma ulottuu juuri ja juuri yön aikana eteläiseen Suomeen ja aamuun mennessä se on jo häipynyt. Tilalle tulevat myrskymatalapaineen kylmä tuulet.

    • Tuma kirjoitti:

      Eilisen korkein Norrköpingissä Ruotsin ilmatieteen laitoksen mukaan 32,7.

  • AP kirjoitti:

    Ihmiset on tosiaan totutettu seuraamaan piste-ennusteita, jolloin sään kokonaiskuva hämärtyy. Kyllä kartat ja kunnon animaatiot sanallisen selityksen kera ovat suositeltavampia.

    Etenkin kun piste-ennusteitakin luetaan yleensä väärin. Esim. jos kesällä on merkitty viiden tunnin aikana joka tunnille salaman kuva, ihmiset lukevat ennusteen niin, että viiden tunnin kestoinen ukonilma luvassa! Kuitenkin se tarkoittaa ukkosen (yleensä yksittäisen kuuron) todennäköisyyttä viiden tunnin aikana jollain tietyllä %-luvulla. Samoin talvella saattaa olla lumisadesymboli merkitty joka tunnille koko päiväksi, mutta taas pitäisi katsoa millainen todennäköisyys oikeasti on kunkin tunnin kohdalla.

    Lisäksi piste-ennusteet päivittyvät joskus ällistyttävän hitaasti vastaamaan vallitsevaa säätilaa. Vaikka ulkona roikkuisi paksu sumupilvi, ennuste saattaa näyttää seuraavalle tunnille pelkkää aurinkoa ja siten paljon korkeampia lämpötiloja.

  • Janne kirjoitti:

    Voidaan julistaa tuleva puhuri Rauli-myrskyksi. Ainakin puissa olevat lehdet yhdessä roudattomuuden kanssa lisää merkittävästi tuulituhojen riskiä.

  • peikko763 kirjoitti:

    Tämä on hankala aihe. Ja on kurjaa ettei sääasemia ole tarpeeksi tiheästi antamaan lähtötietoja sääclusterikoneille. Ehkä hirlamin verkkoa pitäisi sitten tihentää. Ja mielestäni myös tuollaisia 100% todennäköisyyksiä ei saisi antaa kuin erittäin harvoin.

    Sade-ennusteista mielestäni se ilmastieteenlaitoksen uusi BETA joka laskee sadetutkan avulla sateita on ihan kohtalaisen hyvä.

    Ja ihan totta eikös Foreca sekä ilmatieteenlaitos käytä ECMWF mallia vain. Ei he GFS mallia ainakaan usein katso.

    Kuurosateita on mielestäni turha ennustella, se on sen verran vaikeaa vielä nykymenetelmin. Ehkä se on vaikeaa vielä jopa 10-20v päästäkin.

    Oli kerrassaan hyvää lisäinfoa tämä artikkeli siitä.. Mihin itse en ole hirveästi enään viime vuosina perehtynyt. Vuosina 2009-2014 tykkäsin tuijotella paljon GFS ja ECMWF ajoihin. Mutta nykyään olen ottanut käsiini erilaisen tekniikan ennustaa säätä ja keskitynkin enemmän 1kk ennusteisiin kuin yksittäisen päivän.
    1 kk ennusteita pystyy antamaan hyvin jos on tilastot hallussa.

  • Säästä kirjoitti:

    Huh huh taas kuuma päivä Saksaan, Ranskaan, Belgiaan etc. Jopa reilusti yli 10 astetta keskimääräistä korkeammat maksimit. Eli 35c ja yli mahdollista. Minkälaisia lukuja tuollainen ilmamassa saisi aikaan Suomessa? Ruotsissakin meni lähes 33c jo rikki muutama päivä sitten.

  • Säästä kirjoitti:

    Tuleeko huomenna rankkasade, kun kuuluisat piste-ennusteetkin ennustelee yli 20mm huomiselle..

  • Jykä kirjoitti:

    Helsinkiin ennustettiin jossain vaiheessa tälle ja huomiselle yhteensä jopa yli 40 milliä sadetta. Saas nähdä kuinka käy. Tällä hetkellä mitään merkittävää sadetta ei vielä ole näköpiirissä. Viime yö oli paikoitellen yllättävän kylmä. Jopa keski-suomessa käytiin pakkasella.

    • Tuma kirjoitti:

      Melkoisen kylmä oli paikoin idässä tilastojenkin perusteella. Lieksassa alustavasti alin käyrältä -1,6, mikä on aseman vuodesta 1971 alkavan historian kolmanneksi alin lukema elokuussa (alin -2,0), ja tämän 45 vuoden aikana seitsemäs pakkaspäivä elokuussa. Tohmajärvellä käytiin lähellä kahta pakkasastetta, ja se on siellä kylmin elokuun lukema 27 vuoteen.

      • peikko763 kirjoitti:

        Mielenkiintoisen alhaisia lämpötiloja siihen nähden mikä tilanne on Arktisella. Viimeksi elokuussa on ollut Suomessa alle- 6C vuonna 1989 :
        Katso tuolta alin lämpötila käyrä.
        http://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu

        Ehkä kylmillä järvillä on ollut jotain vaikutusta noin alhaisiin lämpötiloihin Itä-Suomessa :
        http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm

        Mikähän lienee koko Suomen alin lämpötila tässä elokuussa 2016

        • Tuma kirjoitti:

          Ylivieskan -2,5 on toistaiseksi tämän elokuun alin.

          • peikko763 kirjoitti:

            Kyllä, eli tuo sama trendi jatkuu toistaiseksi.

          • Tuma kirjoitti:

            Sallan Naruskassa vielä hieman paranneltu kuun alinta.

          • peikko763 kirjoitti:

            Kiitos tiedosta, mitähän olisikaan ollut elokuussa yöllä Kittilässä jos sääasema olisi siellä missä ennen vanhaan. Tuolla sääasemalla mitattiin usein yli -42C pakkasia talvella, mutta eipä vaan mitata enään nykyään ja syy on varsin selvä :
            http://www.kittilalehti.com/arkisto/pokkalaiset-pelkaavat-pakkasennatyksensa-puolesta.html

          • Tuma kirjoitti:

            Samoin Naruskassa aseman paikkaa siirrettiin, vanhassa paikassa Naruskajärvellä (1974-1990) on mitattu koko maan elokuun kylmyysennätys ja mm. tammikuussa 1985 alitettu -50, toiminta-aikanaan siellä mitattiin koko maan vuoden alin kymmenen kertaa. Sen jälkeen asema on ollut kahdessa eri paikassa, nykyisessä vuodesta 1999 alkaen, ja koko maan alin on mitattu kuudesti, varmasti vanhassa paikassa olisi useammin ja lukemat olleet useitakin asteita alempia. Harmillista pitkän ajan tilastojen ja vertailukelpoisuuden kannalta asemien siirrot ja lakkautukset, moni ennätys on edelleen voimassa lakkautetulla asemalla.

          • peikko763 kirjoitti:

            Rankkaa… hyvä tietää tämäkin., No 1800-luvun pakkas ennätys on mun mielestä mitattu jossain Sodankylässä yli -50C. Eli jos se kylmä tulee niin sit se on kyllä laajasti. Muistan tuon 1999 pakkasennätyksen, katsoin silloin teini-ikäsenä uutisiia ja jotkut rajavartioston työntekijät sanoivat että jossain oli ollut peräti -53C, olisiko tämä ollut joku entinen ilmatieteenlaitoksen hylätty sääasema.

            No Jos puhumme talvesta 1999 ja 1985, silloin on ollut silloisen ajankohtansa ennätyslämpimin SSW:
            http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/temperature/archive/10mb9065_1999.gif
            http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/temperature/archive/10mb9065_1985.gif

            Nämä tapahtumat ovat edelleen tulevaisuudessakin mahdollisia tapahtumia. Kovia SSW tapahtumia ei ole vuosiin ollut. Tuolloin kävi tuuri kun kylmä ilma tuli kohti juuri Lappia.

          • Tuma kirjoitti:

            Muistan itsekin tuon kaikkein kylmimmän lukeman, opettaja kertoi koulussa että on mitattu peräti -53, luulin sitä sitten viralliseksi kylmimmäksi siihen asti, kunnes seuraava Mitä Missä Milloin – kirja ilmestyi. Niiden varassa oli säätilastotietämys ennen nettiaikaa, eikä tiedot ihan aina edes pitäneet paikkaansa.

          • peikko763 kirjoitti:

            Itselläni on kanssa MItä Missä Milloin kirjasarja varmaan viimeiseltä 50 vuodelta. Ihan hauska, vaikka näyttäisi siltä että puutteitakin löytyy.

            Nettiä käytin jo 1995 vuodesta lähtien, ei siellä vielä silloin ollut kummoista tarjottavaa.
            2000-luvun alussa aloin katsomaan ilmatieteenlaitoksen sivuja, mutta mielestäni ne eivät tarjonneet asiaan tarpeeksi vielä tietoa. Joten ainoa keino oli alkaa itse tutkimaan asioita ja nyt ollaan tässä tilanteessa, tuntuu että vieläkin on aukkoja paljon asioihin.

          • Tuma kirjoitti:

            Vasta avoin data ja sen käyttökelpoiseen muotoon avanneet sivustot ovat olleet mullistava kokemus tilastojen puolesta. Kun löysin Menneisyyden sää – palvelun, ensimmäinen minkä tarkistin, oli MMM 1991 – kirjan maininta, että Helsingin kesän 1990 korkein lämpötila 25 mitattiin jo 3. toukokuuta. Tottahan se oli, vaikka hyvin hämmästyttävältä vaikuttaa.

            Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä, ja jonkin aikaa olen jo odotellut, milloin tulisi tarkempia päivätilastoja ajalta ennen vuotta 1959, ilmatieteen laitoksen mukaan näiden digitointityö on käynnissä, ja etenkin sade- ja lumiennätykset voivat muuttua sen myötä.

          • peikko763 kirjoitti:

            Ilmatieteenlaitos ei välttämättä julkaise ennen 1959 vuoden tilastoja saa nähdä ehkä ne tulee. Kun katsotaan Skandinavian ilmastoa pidemmälle taaksepäin kuin 1850-luku mistä ilmatieteenlaitos aloittaa aina nousevien käyrien piirron, ( Olihan 1850-luku ) kylmintä aikaa viimeiseen 400 vuoteen.. Käyrä ei enään nousekkaan jos se piirretään 1700 luvun alusta esim. Uppsalasta :
            https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=2mo&display=line&f=rolling:12

            Tässä syy miksi Ilmatieteenlaitos tykkää aloittaa käyrän piirron 1850-luvun puolivälistä :
            http://la.climatologie.free.fr/amo/amo-1572-2014-english.png

            Pohjois-Atlanti on ollut kylmin 1000 vuoteen silloin.

          • peikko763 kirjoitti:

            Mutta hyvä jos ilmatieteenlaitos digitoi noi vanhatkin datat. Tekee hyvää vaan. Onhan näistä jotain nytkin jaossa, esim. Helsingin lumipeite jouluaattona :
            http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/jouluaatto_hkik_1838.gif

            Tuo sarja 1911-2014 onkin mielenkiintoinen, tuon sarjan lumettomista joulusta yli puolet ovat olleet jo vuosina 1911-1952.

  • Säästä kirjoitti:

    Vituiks meni taas sade-ennusteet, jotka näyttävät kaatosadetta yöksi, vaikka kaikki meni etelästä ohi. Nyt pitãisi muka syntyä rankkoja sateita etelään, vaikka missään ei ole mtn ihmeellistä.

  • peikko763 kirjoitti:

    Eipä ole taaskaan MJO-indeksistä hyötyä kun se menee epästabiililla alueella kokoajan :
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/MJO/foregfs.shtml

    NAO-indeksin ennuste sentään tarjotaa tänne pian ensimmäisiä kalenterisyksyn sateita :
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao.sprd2.gif

    Itse en silti usko että tuleva syyskuu tulisi olemaan kostea koko kuukaudeltaan. Jossain vaiheessa nähdään edes lyhyt aurinkoinen jakso.

    • jani kirjoitti:

      kuten 2000 ja 2008 loppukuusta tuli muutos kumpanakin vuonna.

      • peikko763 kirjoitti:

        Tarkastellaan vähän vuosia 2000,2008 ja 2016 tarkemmin. Ensin MJO-indeksi ( Madden Julian Oscillation = päiväntasaajan sadanta ) Ajalta kesäkuu-joulukuu.

        vuosi 2000 :
        http://www.bom.gov.au/climate/mjo/graphics/archive/MJO_phase/200007.phase.90days.gif
        http://www.bom.gov.au/climate/mjo/graphics/archive/MJO_phase/200010.phase.90days.gif

        vuosi 2008:
        http://www.bom.gov.au/climate/mjo/graphics/archive/MJO_phase/200807.phase.90days.gif
        http://www.bom.gov.au/climate/mjo/graphics/archive/MJO_phase/200810.phase.90days.gif

        2016:
        http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/MJO/ensplume_full.gif

        2016 vuodelle ei saada vielä kesän kuvia tuosta, koska elokuun viimeinen päivä on nyt.

        Mutta näyttäisi aika samanlaisilta 2000,2008, 2016 varsinkin syyskuun lopun tilanne ( jos voimme uskoa GFS-ennusteeseen MJO:sta)

        Siltä kantilta nämä vuodet näyttävät samanlaisilta.

        Pohjois-Altantin kannalta tilanne on vuosina 2000 ja 2016 similaarinen=samanlainen, mutta 2008 syksynä tilanne oli erilainen.

        Tosiaan tuo päätelmäsi ei ole todellakaan huono että loppukuusta voisi tulla muutos asioihin.

        Itse veikkaan että syyskuu on vähän tavanomaista lämpöisempi. Siinä vaiheessa kun on syyspäiväntasaus ja valojakso vaihtuu sellaiseksi, että Pohjois-Atlanti alkaa höyryämään kuin kahvikuppi talvella teraasilla. Siinä vaiheessa draivereiden pakka sekoittuu uudestaan. Mielenkiintoista nähdä minkälainen syksy on edessämme, tuleeko vielä lauhaa vai jotain muuta.

        Oletin,että tarkoitit nyt syyskuun loppua ?

        JOs tarkotit elokuun loppua, niin vuodet 2008 ja 2016 kulkevat enemmän käsi kädessä MJO:ssa, mutta Atlantissa 2000 ja 2016.

        SAa nähdä tosiaan mitä tässä vielä käy. Pitää tarkistaa itselleni tarkemmat tilastot vielä Tampereen sääasemilta noilta 3 vuodelta mitä on käynyt elo-syyskuussa.

      • peikko763 kirjoitti:

        Näytti jokseenkin samanlaiselta tuo 2008 ja 2000, ehkä vuonna 2008 tuli viikon viiveellä korkeapaine suomeen elo-syyskuun vaihteessa.

        Tämä viittaakin siihen tuttuun juttuun, kun Suomessakin tavataan yleensä puhua siitä että on Loppiaisen suoja jne.. Säät tuntuvat menevän kuin sykleissä eri kuun eri päivinä. Tämän takana on tietysti similaarinen mekanismi kuin vuorovedessä. Kuu vaikuttaa paljonkin maapallon säähän ja ilmavirtauksiin riippuen onko kuukausi missä vaiheessa jne, täältä saat asiasta lisätietoa jos haluat tietää mikä tämän takana on osittain ainakin :

        https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_tide

        Kuu vaikuttaa myös erittäin voimakkaasti auringon tuulien vaikutukseen maapalloon. Kuulla on olemassa myös oma sähkömagneettinen järjestelmänsä. Siitä peräisin myös osa vaikutuksista miksi missäkin kohtaa kuuta voi toistua samat säät vuodesta toiseen.

        Itse tykkään lukea myös välillä vanhan kansan säätietoutta :
        http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/ajankvakansa1.html

        Ei ihan turhia osa noista täysin paikkansa pitäviä. Suomalaiset on aina olleet älykkäitä ihmisiä ja epävarmoja asioista.

        • jani kirjoitti:

          minulla on digitaalinen lämpömittari/sääasema siinä on kuun vaiheet vuosille 2000-2099 kuun vaiheet menee keskimmäräisesti samantyylisesti kahdeksan vuoden välein eli ensi vuosi voisi siis olla 2001 ja 2009 kaltainen eli hiljalleen vuoden kuluessa itä alkaa enemmän puhallella ja talvesta 17-18 tuleekin sitten kunnon talvi.

  • AnttiL kirjoitti:

    Jonkinlaista suursäätilan muutosta ehkä enteilee se, että kylmä ilma on pitkästä aikaa levinnyt laajalti Venäjällä ja helteet painuneet kauas etelään. Baltian itäpuolella on vielä lämmin kieleke. Ehkä saadaan syyskuuksi viimein korkeapainetta, jota ennusteetkin ovat vilautelleet.

  • Jykä kirjoitti:

    Näyttää vahvasti siltä, että Lapissa on monin paikoin terminen syksy jo alkanut. Sen verran viileätä on siellä nyt ollut ja jatkokin näyttää kohtuullisen viileältä. Ennustetut jättimäiset sateet jäivät sitten taas kerran tulematta, samoin ukkoset.

  • Sami kirjoitti:

    Ompa taas erikoista ennustelua….huomiseksi Jyväskylään rajun ukonilman varoitus, kuitenkaan tuntiennusteissa ei ole ukkosta eikä edes sadekuuroja ja ukkosen mahdollisuus koko huomispäivän 0%.

  • AnttiL kirjoitti:

    Tänä vuonna satoi kesä-elokuussa mittariini Klaukkalassa 160 milliä enemmän kuin sateiseksi ja surkeaksi mainittuna viime vuonna. No elokuu oli viime vuonna kuiva. Kertauksena vielä se kun noin viikko sitten mainitsin, että kasvukaudella siihen mennessä oli satanut 400 milliä enemmän kuin 2006.
    Noihin sateisiin verrattuna hämmästyttää suuresti, kun pohjavesien sanotaan olevan Etelä-Suomessa suunnilleen normaaleissa lukemissa. Haihduntakin varmaan ollut tavallista pienempää tänä ja viime kesänä.

  • Sami kirjoitti:

    Jyväskylässä käy ensimmäisen kerran niin että kahden peräkkäisen kuukauden keskilämpötila tulee olemaan sama kuin 30-vuoden keskiarvo, ellei reilussa tunnissa yli asteella lämpene. Kaisaniemessäkin tupla on lähellä, klo 22.30 lämpötila +15,3, tasan keskiarvoon menee jos klo00 lämpötila on +14,7 tai alempi, +14,8 tai korkeammalla kuukauden keskilämpötila on kymmenyksen 1981-2010 keskiarvoa korkeampi.

  • Sami kirjoitti:

    Voi Kristus tätä tietotekniikkaa, just olin tehnyt listan paikkakunnista ja poikkeamista niin jotain tapahtui ja puolen tunnin näpyttely meni hukkaan, joten en toista kertaa lähde kirjoittelemaan tilastoja…

    Jyväskylässä toteutui kaksi peräkkäistä kuukautta tasan keskiarvoon.

    Sääveikkauspaikkakuntien elokuun poikkeama oli +0,1 ja koko kesän +0,4.
    Kaikkien paikkojen poikkeamat olivat elokuussa -0,5..+0,5 välissä, paitsi Kuusamo +0,8.
    Kesän poikkeamat olivat Joensuun korkeudelle asti 0,0..+0,5, suurimmat poikkeamat olivat Kuusamossa +1,2 ja Sodankylässä +1,1.

    Sääveikkauskisan tilanne elokuun jälkeen:
    Juha R 22p
    Peikko763, AP 19p
    Tapio R, Janne, Sami 18p
    Olavi, Olli, Petri, Kari 17p
    Tuma 15p
    JK 14p
    LJ, AnttiL 12p

    Muiden syyskuun veikkaukset ovat sellaisia, että vain Tapio R voi päästä Juha R kanssa tasoihin tai ohi, mutta se vaatisi tosi kylmän syyskuun, jollaista ei ole ollut 1993 vuoden jälkeen.

    • peikko763 kirjoitti:

      Kiitos Sami näistä tilastoista, kurjaa että tietoteknikka ei ollut puolellasi tällä kertaa :( . Yllättävän kylmäksi muodostui elokuu, mutta 2008 elokuista kylmyys alarajaa ei voida vielä alittaa pitkään aikaan.

      Saa nähdä mitä syyskuu tuo tullessaan. Pitää piakkoin veikata sitten seuraavaa 6 kk:tta.

      Kesää voisi sanoa keskimääräiseksi mielestäni kun se mahtui -0,5…+0,5 sisälle.

      Onneksi olkoon Juha R. Olet ennustanut erinomaisesti kesäajan.

  • Tuma kirjoitti:

    Elokuun 2000 ristiriitaiset tilastot vähän ihmetyttävät. Kuun korkeimmaksi on elokuusivulla mainittu 25,1, ja helletilastosivulla on merkitty yksi hellepäivä. Alunperin tuo 25,1 oli ilmoitettu mitatuksi 5.8.2000 Sevettijärvellä, mutta datan mukaan päivän korkein oli siellä tuolloin vain 23,0. On mahdollista, että mittausta olisi jälkikäteen korjattu, näinhän tehtiin mm. alunperin ilmoitetun vanhan marraskuun lämpöennätyksen osalta vuonna 1999. Kuitenkin, jos näin on, tuon kuukauden korkein olisi 24,8, ja tämä lukema on puolestaan kesätilastosivulla mainittu. Se on mitattu Tyrnävällä 28.8.2000, ja on melkoinen lukema siihen nähden, että muilla alueen asemilla päästiin parhaimmillaan vain vähän yli kahdenkymmenen.

    Olen asiasta ilmatieteen laitokselle laittanut kyselyä, mutta mitään ei ole toistaiseksi vastattu/korjattu. Merkitykseltään asia on vähäinen, mutta silti ihmetyttää, ja nippelitilastojenkin pitäisi kuitenkin olla kohdallaan.

  • peikko763 kirjoitti:

    Näyttäisi olevan ilmatieteenlaitoksella luvattu syyskuun alkuun jonkin verran tavanomaista lämpöisempää ainakin tänne :
    http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tampere?forecast=long

    Tässä vaiheessa vuotta, täällä pitäisi keskilämmöt huidella jossain 12-13C välissä.

    GFS ja ECMWF molemmat ennustavat korkeapaineen vahvistuvan tänne joidenkin päivien päästä. Saa tosiaan nähdä pitääkö ollenkaan kutinsa ennuste. Niin paljon viime aikoina olleet sekaisin ennusteet.

    • AP kirjoitti:

      En kyllä itse näe paikallisennusteessa mitään tavanomaista lämpimämpää. Samaa junnausta pitkäaikaisten keskiarvojen lähellä niin kuin on ollut jo kuukauden ajan. Ei mainittavia kylmänpurkauksia muttei mitään lämpöaaltojakaan.

      Mutta se näkemys alkaa vahvistua, että tämä matalapainesää vihdoin muuttuisi korkeapainesääksi ensi viikolla. Voi pelastaa vielä kotimaan viljasadon ja kyllähän kuiva jakso kaupunkilaisellekin kelpaisi.

      • peikko763 kirjoitti:

        Eihän niissä näekkään kun noi mallit muuttuu päälaelleen kokoajan. Osaavatko ne nykyään ennustaa edes enään 2pv säätä.

        :)

        Pitääkin alkaa seuraamaan GFS sivuilta enemmän noita pluumeja.

  • Sami kirjoitti:

    Jyväskylässä ainakin on leutoja talvia aika vakiomäärä ennen kylmää talvea….
    1986-87-> 6 leutoa, sitten 1993-94 keskim.kylmempi, 94-95 lauha ja 95-96 kylmä
    1995-96-> 5 leutoa ja 1 hieman k-m kylmempi, 2002-03 kylmä
    2002-03-> 5 leutoa ja 1 keskimääräinen, 2009-10 ja 2010-11 kylmä
    2010-11-> 4 leutoa ja 1 keskimääräinen

    Tällä matematiikalla tuleva talvi olisi vielä keskimääräistä lämpimämpi, mutta sitten ainakin 2017-18 talvi olisi kylmä….jäädään mielenkiinnolla seuraamaan.

    • peikko763 kirjoitti:

      Itse uskon samanlaiseen, odotan jopa että vasta 2018-2019 olisi ensimmäinen kunno talvi. Ehkä se 2017-2018 voi olla tollainen 2009-2010 perustalvi, jolloin Itämerestä jäätyy reilu 50%.

      Yli 70% Jäätymiseen tarvitaan nykyään 1986-1987 tyylinen talvi tai 2010-2011 talvi, koska usein syksyt ovat niin kuumia, että Itämeri hehkuu punaisena.

  • AnttiL kirjoitti:

    Kun katsoo eri kuukausien keskilämpökäyriä viime vuosisadan alusta, niin elokuulla on nähtävissä selvimmin laskeva trendi 1940-luvulta 1980-luvulle. Se näkyy myös heinä- ja syyskuulla, mutta muina kuukausina heikommin ja kevätpuolen kuukausina laskevaa trendiä ei ole.

    • peikko763 kirjoitti:

      Yleensä talvet alkaa muuttumaan ensin viileämpään suuntaan kun luontainen sykli Suomessa kääntyy viileämpään kuten 1940-1980.

      Keväät ovat ne jotka kylmenee viimeisen. Koko Pohjoisen pallonpuoliskon kevään lumipeite on voimakkaasti korrellaatiossa Huippuvuorten länsipuolelle/ Barentsinmerelle tulevien lämpöisten merivirtojen voimakkuuteen :
      http://climate.rutgers.edu/snowcover/images/nhland_season2.png

      Poimitaan muutama lämmin vuosi Atlantilla, tuossa käyrässä vähälumisempaa kuin ympärillä olevat vuodet :
      1989-1998, 1972-1975 , 1999-2002 … Myös kylmiä Atlantin vuosia kannattaa katsoa.. 1976-1980. 1995-1996,

      Luonnolla on omia syklejä, jotka pikkuhiljaa käännyttävät viileämpään asiat. Syksyn lumipeite pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut kasvussa jo pitkään :
      http://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_seasonal.php?ui_set=nhland&ui_season=4

      MItä sulempi Pohjoinen Jäämeri, sitä enemmän diffuusio siirtää kosteutta ilmakehään. Mitä lämpöisempi Pohjoisen Pallonpuoliskon ilmakehä. Sitä enemmän kosteutta mahtuu pohjoisen pallonpuoliskon ilmakehään syksyllä. Syksynkin lumipeitteessä voi nähdä, mitkä vuodet olivat sulia Jäämerellä ennen vuotta 1979. 1974 on ollut Jäävuotena siellä pienempi kuin monet 1990-luvun jäävuodet.
      https://stevengoddard.files.wordpress.com/2014/08/screenhunter_2061-aug-18-06-58.gif?w=640

      Talvien lumipeitteen huippu oli 1979 ,kun Atlanti oli kylmimmillään :
      http://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_seasonal.php?ui_set=nhland&ui_season=1

      Tarkista täältä lisää graafeja lumesta jos on kiinnostusta :
      http://climate.rutgers.edu/snowcover/index.php

    • peikko763 kirjoitti:

      Muistaakseni ilmatieteenlaitoksen tilastoissa, Suomessa huhtikuu on muuttunut kaikista eniten 1960-luvulta. Olisko Viimeksi 1997, ollut sellainen vanhan ajan huhtikuu joka oli oikeasti takatalvinen. Tietysti alkukevät 2013, eli maalis-huhtikuun jakso oli viilein sitten kevään 1981.

  • Sami kirjoitti:

    Sieltähän napsahti etelään oikein kunnon sateet, tapiolassa noin 60mm….ei tainnut olla sadevaroitusta(yli 50mm vuorokaudessa) eilen? Nyt yllätti näin päin ilmatieteenlaitoksen, kun yleensä ennustetaan paljon sateita ja sitten niitä ei tule.

  • Tuma kirjoitti:

    Lokassa päästiin jo samaan kuin koko viime vuoden syyskuussa Suomessa alimmillaan (selvästi korkein koko maan syyskuun alin 1959 alkaen), ja Saanalla oli eilen syksyn ensimmäinen talvipäivä jo lähellä (vrk ka. +0,1), hyvin etenee syksy Lapissa.

    • peikko763 kirjoitti:

      Täälläkin oli +2,8C pari yötä sitten alin lämpötila. Paikka missä asun on n. Tampere/Pirkkalan lentoaseman korkeudella, mutta tämä on aika syväkin laakso Täällä on usein 1-2C kylmempää kuin lentoasemalla ja jotain 5-7C kylmempää kuin Tampereen keskustassa öisin.. Viime talvin kovin pakkanen täällä oli -30C. Kun Lentokentällä parhaimmillaan oli -29C.

      Pitääpä käydä katselemaan Lapin lämpötiloja. Kilpisjärvellä nyt luulisi olevan ainakin syksyn. Onko Kilpisjärvi muuten ilmastonltaan kylmin Suomen sääasema ?

      • Tuma kirjoitti:

        Pikaisesti ja karkeasti laskemalla Kilpisjärven vuosikeskiarvo 1981-2010 on lähes -2, joten taitaa olla kylmin. Etenkin kesällä siellä on keskimäärin selvästi kylmempää kuin missään muualla Lapissakaan asutuksen tasolla olevissa mittareissa. Mutta joulu-helmikuussa on mm. Muoniossa ja Sodankylässä keskimäärin kylmempää. Kaikkein kylmin mittauspistehän on Saanatunturilla, mutta sieltä ei pitkän ajan tilastoja ole saatavilla, havainnointi on toiminta-aikaankin ollut katkonaista.
        Terminen syksy näyttäisi ennusteet huomioiden alkaneen jo Etelä-Lappia ja Koillismaata myöten.

  • Niko kirjoitti:

    Jaahas, tulossa ennätyslämmin syyskuu sitten Espooseen. On kyllä uskomatonta että yölämpötilatkin pyörii parina päivänä siinä +16 asteessa ja päivälämpötilat 18-20 vielä 11.9 asti ja tämä nyt muodostuva omegakorkeapaine pitää huolta siitä että jatkossakin mitataan samoja lämpötiloja. Veikkaan kuukauden keskilämpötilaksi sellaiset 14,5. Saisi jo mielestäni riittää kun tästä tulee jo viides kesäkuukausi :(

    Tänään +19 pohjoisvirtauksessa ja matalapaineessa. Pelkään mitä sulkukorkea sitten tuo mukanaan. Helteitä?

    • Jykä kirjoitti:

      Yllättävän lämmintä tässä pohjoisvirtauksessa joo, ei siis edes ole kovinkaan aurinkoista ja silti nyt liki 20 C.

  • AP kirjoitti:

    Korkeapainesää on kyllä minusta tervetullutta vaihtelua, etenkin jos aurinko jaksaa paistaa eikä jää esim. sumupilven taakse. Johan tässä oli yli kuukauden ajan matalapainesäätä sateineen ja tuulineen. Silti näköjään joku jaksaa valittaa odotettavissa olevista aurinkoisista päivistä ja 16-20 asteen lämpötiloista. Minusta saisi olla lämpimämpääkin, sellaiset 20-25 astetta, jotka ovat vielä ihan tavallisia syyskuun lämpötiloja Keski-Euroopassa. Mutta ei tietenkään täällä Perä-Pohjolassa. Eilen Itä-Euroopassa Puolan korkeudella asti oli 30 asteenkin lämpötiloja.

    Ensi yö on muuten koko Suomessa kylmä, -2…+7 astetta. Senkin jälkeen yölämpötilat vaihtelevat suuresti tuulesta ja pilvisyydestä riippuen.

    • Teemu kirjoitti:

      Niin, mutta kun Suomessa taas olisi epänormaalia nuo kelit, jos niitä tavallisesti olisi. Nytkin Kanadassa aletaan lasketella ihan eri tahtia lämpötiloissa alaspäin Helsingin korkeudella.

      • AP kirjoitti:

        Kanada on tietysti iso maa, mutta yleistäen kesä on pidempi kuin Suomessa ja talvi vastaavasti ankarampi. Kevät ja syksy ovat lyhyitä. Suomessa juuri syksy on ihan liian pitkä: alkaa varhain ja kestää pitkään, nykyään yhä useammin joulunkin yli.

        Vertailin Tampereen syyskuun keskilämpötilaa Kanadan sisämaakaupunkien kanssa ja kaikissa Kanadan kaupungeissa syyskuu on vielä vähintään pari astetta lämpimämpi. Mutta jo marraskuussa useissa kaupungeissa on kylmempää kuin Tampereella eli talvi tulee nopeasti.

  • Sami kirjoitti:

    Ihan hyvä että näistä sateista päästään eroon(toivottavasti ennustus pitää), ja sulkukorkea tulisi. Valo tekee ihan hyvää kun tästä 100% varmuudella mennään kohti pimeää aikaa oli sitten selkeää tai ei.

    Muistakaahan veikata talven ennuste tuonne, vielä on 10 päivää aikaa veikata.

    • peikko763 kirjoitti:

      Laitan sinne jossain vaiheessa ennusteen. Pitää tutkia vähän lähtötietoja lisää ensin. Mutta tässä vaiheessa uskallan jo sanoa, että odotan lauhaa talvea tai keskimääräistä. Tavanomaista kylmempi talvi olisi suuri yllätys itselleni.

      Toki talven ennusteeseen palaamme vielä tarkemmin marraskuussa kun on nähtyt jokaisen loka-marras matalapaineen reitin Atlantilta Suomeen. Siinä vaiheessa osaan sanoa talvesta huomattavasti paremmin kuin nyt vielä tässä vaiheessa.

      Jokos Samilla on hallussa tilastot ja tuleva talvi ?

    • Amppari kirjoitti:

      Oulussa (Oulunsalo) käytiin jo pakkasen puolella aamusta; -0,1. Muutenkin näyttää Suomi jakautuvan tällä viikolla kesäiseen Etelä-Suomeen ja syksyiseen pohjoiseen. Ouluun luvassa päiviksi lämpöasteita n. 13-15 astetta (hyvin keskimääräistä), ainoastaan lauantaina lämmöt kävisivät ennusteen mukaan yli +15 asteen. Toisin kun etelässä, täällä eilinen pohjoisvirtaus kyllä tuntui!

      • peikko763 kirjoitti:

        Kyllä yö oli viileä, täälläkin näinkin etelässä kuin Tampereen seudulla oli viime yönä alin +1,1C. Saas nähdä meneekö syyskuun puolella oma mittarini jo miinuksen puolelle yöllä.

        Ihan 2 metrissä Lentoasemallakin oli sama lämpötila mitä täälläkin :
        http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tampere?station=101118

        • Jykä kirjoitti:

          Vuonna 1993 pääkaupunkiseudulla (ainakin sisämaassa) meni jopa monena syyskuun iltana pakkaselle. Nyt ei ainakaan lähiaikoina ole erityisen kylmiä öitä tiedossa. Siis ainakaan tänne etelään. Nykyään syyskuussa ei ainakaan virallisesti pääkaupunkiseudulla juuri
          pakkasia koeta, varsinkin kun Helsinki-Vantaa on näin “kesäkaudella” selvästi aiempaa lämpimämpi paikka.

          • peikko763 kirjoitti:

            Näinhän se on, Jäämeri oli 1993 vielä kovemmassa iskussa. Vuodet 1991-1993 olisivat olleet Suomessakin paljon lämpöisempiä, ellei Pinatubon tulivuori olisi purkautunut 1991 :
            https://en.wikipedia.org/wiki/Mount_Pinatubo

            Maapallon lämpötilakin oli tuolloin syklisessä nousussa, mutta tuo tulivuori pilasi tuon nousun ja kylmensi maapalloa jopa n. 1C verran :
            http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/UAH_LT_1979_thru_November_2011.png

            Tuon 1991 purkauksen jälkeen ei ole ollut maapallolla isoja purkauksia enään, joka on yksi syy siiihen, miksi ilmasto on hyvin lämmin tällä hetkellä. Satelliittiajan alussa oli isoja purkauksia mm. 1980 St Helens myös :
            https://en.wikipedia.org/wiki/Mount_St._Helens

            Jos palaamme tähän suomen säähän, niin 2013 syyskuun lopussa oli ihan kohtalaisen kylmää ajankohtaankin nähden, kun satoi luntakin Etelä-Suomessa monella paikkaa.

          • peikko763 kirjoitti:

            Virrat Äijäneva suosääasemalla on ollut viime yönä -3,1C
            http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/virrat

            Varmaan kuitenkin aika tavanomaista tuolla päin syyskuun alussa, eikä poikkeuksellista ?

          • Tuma kirjoitti:

            Edellisen kerran siellä ollut pakkasta syyskuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2008, mutta sitä ennen 1993-2007 keskimäärin karkeasti noin joka toinen vuosi, kylmimmät lukemat noin -5 astetta ja vähän alle. Vuonna 1999 ollut seitsemän pakkasyötä elokuun puolivälin molemmin puolin.

            Saanalla oli eilen syksyn ensimmäinen talvipäivä (vrk ka. -0,3), viime vuonna sitä sai odottaa syyskuun viimeiseen päivään.

          • Tuma kirjoitti:

            Virrat Äijänneva kylmin mitattu syyskuun lukema toiminta-aikana 1993 alkaen -7,1, 20.9.1993 ja 21.9.1996

  • AnttiL kirjoitti:

    Espanjassa 45 astetta lämmintä. Mainittakoon, että aurinko on niillä seuduin päivällä enää noin 5 astetta korkeammalla kuin Etelä-Suomessa juhannuksena. Mutta päivä ainakin 6 tuntia lyhyempi.

  • Säästä kirjoitti:

    Kumpulassa mitattiin yli 23C ja muualla etelässä 20c yleisesti ylittynyt. Mielummin näin, että kesä jatkuu vähän normaalia lämpöisempänä ja alkaa lämpöisempänä kuin että oltaisiin 35 asteessa heinäkuussa :)

    Espanjan helleaalto on kyllä jotain ihan älytöntä, kun siellä mittaillaan Euroopan koko kesän kuumimmat lukemat syyskuussa.

    • Niko kirjoitti:

      Mikä siinä on että sen lämpimän ilman pitää eksyä tänne Suomeen asti joka ikinen kerta kun Etelä-Euroopassa on hellettä. +23 astetta syyskuussa on aika älytöntä meidän leveysasteilla.

      • peikko763 kirjoitti:

        Taisi tuo Espanjan syyskuun helle olla sielä ajankohtaan nähden ennätyksellinen.
        Ihan ok kelit ollu viime päivinä, loppukesää pitelee.

  • Niko kirjoitti:

    Taas tulossa 5-6 astetta tavanomaista korkeammat lämpötilat. Tuntuu ettei normaalia syyskuuta enää voi ollakaan. Aurinko tuntuu yhtä lämpimältä kuin keskikesällä. Ei jaksa tätä ikuista kesää enää.

    • Janne kirjoitti:

      Toivottavasti edes lokakuuhun osuisi kunnon kylmä jakso viime vuoden tapaan.

      • Säästä kirjoitti:

        Sellainen varhain alkava talvi, johon ei mahtuisi mitään tammikuun kaltaista erittäin kylmää jaksoa, vaan tasainen 0- -10c, jotta saataisiin taas paljon lunta, jota riittäisi pitkälle huhtikuuhun ja jopa toukokuulle vähän lunta, eikä mitään 26 asteen helteitä heti alkuun :)

        • Tuma kirjoitti:

          2002 kaltaisen lokakuun kun saisi vielä kokea, se vieläpä tuli hyvin lämpimän loppukesän ja syyskuun alun jälkeen. Vain alle viikko syksyn viimeisten kesäpäivien jälkeen lunta oli 15 senttiä aamulla 5.10, puiden ollessä vielä suurelta osin vihreitä, se oli hämmästyttävää.

          • peikko763 kirjoitti:

            Syksy/talvi 2002-2003 oli vähän samankaltainen Atlantilla kuin Syksy/Talvi 2012-2013. Eli tuo tapahtui auringon maksimin South ja North puolen huippujen välisessä pienessä kuopassa. Pientä eteläänpäin siirtymistä oli golf virralla.

            Tosin 2002-2003 talven olosuhteet Tyynellä merellä olivat PDO:n puolesta samanlaiset kuin talvina 1939-1942.

            Minun yksi lempitalvistani 2000-luvulla tuo 2002-2003. Syksy oli silloin hyvin lyhyt.

            Tällä hetkellä PDO on itseasiassa negatiivisessa faasissa , eli päin vastainen kuin vuonna 2002, joka oli aika mannerilmastoinen vuosi :
            https://www.ncdc.noaa.gov/teleconnections/pdo/

            Mutta eihän näistä koskaan tiedä. Atlantin tilanne on vähän mysteerinen tällä hetkellä. Ja myös 2002 syksyllä muutos PDO:ssa tapahtui vasta lokakuussa.

            Itse odotankin loka-marraskuun matalapaineissa valtavaa hajontaa. On lämpöisiä reittejä ja hyvin kylmiä reittejä. Katsotaan toteutuuko odotukseni vai tuleeko erilainen loppusyksy.

          • peikko763 kirjoitti:

            Tuma, Veikkaisinkin, että talvesta tulee mahdollisesti 2004-2005 tai 2005-2006 tapainen. 2005-2006 talvihan on ollut ihan oikea talvi ja lähellä varmaan 1981-2010 keskiarvoa. Tosin maaliskuu 2006 oli hyvin kylmä.

          • Teemu kirjoitti:

            Lue Peikko kommenttini tuolta Golfvirran alta asiaan liittyen.

          • Tuma kirjoitti:

            Talvi 2005-06 oli oikein hyvä, en pistäisi yhtään pahakseni jos sen uusinta tulisi. Vaikka silloin syksy oli hyvin lämmin, jo joulukuu oli mukavan talvinen. Lunta riitti täällä ihan etelässäkin koko talven, hyvät alkutahdit sille löi marraskuun viimeisen päivän ajankohtaan nähden poikkeuksellisen voimakas ukkonen, koko päivän satoi runsaasti painavaa lunta jotain 25 senttiä yleisesti ainakin. Lauhat jaksot olivat lyhyitä ja mietoja, ja helmikuun alkupuolelta maaliskuun puolivälin tienoille lämpötila pysytteli miltei yhtämittaisesti pakkasella. Myös huhtikuu oli pitkään viileä, ja lunta riitti hiihtämiseen kuun loppupuoliskolle saakka.

            Sitä edellinen talvi oli oikein hyvä ja talvinen pari kuukautta tammikuun loppupuolelta maaliskuun loppupuolelle, mutta joulukuu oli aika kurja lupaavan marraskuun loppupuoliskon jälkeen. Olisi tämäkin toki paljon parempi kuin menneet pari talvea.

            Talvi 2002-03 oli pitkä ja kylmä, mutta siihen nähden hyvinkin vähäluminen. Toki pysyvä lumi tuli Lohjalle jo 9.11, ja lähti 14.4, mutta lumensyvyys oli koko talven vain 5-15 senttiä. Lokakuu oli jo luminen, tuon 5.10 runsaan lumentulon jälkeen pitkin kuukautta maa oli ajoittain lumen peitossa, mutta koko joulukuun ajan sitä oli vain viitisen senttiä. Harvat lauhat päivät verottivat myös nopeasti kevyttä lunta. Kuitenkin parhaita talvia ja aikaisuudessaan jopa ainutkertainen.

          • peikko763 kirjoitti:

            Talven 2002-2003 olosuhteet tyynen meren pohjois-osissa samanlaiset kuin 1941-1942 talvena. Heinäkuu 1941 oli myös hyvin mantereinen kuten kesällä 2002 elokuu-syyskuu.

            1941 lokakuussa satoikin jo pysyvä lumi helsinkiin, joka suli vasta keväällä.

            Aika similaariset vuodet tosiaan nuo keskenään. Uskon myös Pohjoisen Jäämeren olosuhteet olleen 1941-1942 talvena lähellä 2002-2003 talvea.

            Eihän näistä koskaan tosiaan Tuma tiedä. Tuollainen 1941-1942 yllätyskin on mahdollinen tänne Suomeen ensi talvenakin, koska Arktinen on lämmin nyt ja oli myös 1940-luvulla. Toisaalta voimme saada myös hyvin lauhan talven.

            Tästä linkistä voi pohtia vähän Arktisen alueen juttuja lämpötilojen näkökulmista:
            http://icecap.us/images/uploads/Slide4.JPG

            Minä muistan kanssa hyvin tuon talven 2005-2006. Tulin töihin työpaikalle, ja työnantaja sanoi että taas se talvi yllätty kun unohdin lumiharjan laittaa autoon.
            Myös joulu oli mukavan luminen ja hiihtämään tosiaan pääsi paljon. Tykkään itse myös jääkiekkoa pelata talvella. Viime talvena -30C kelit olikin parhaita tähän hommaan. Silloin jää on ainakin hyvälaatuista eikä muhkuraista jääkiekkokentillä.

            Talvi 2002-2003 oli aika luminen täällä Tampereella. Muistaakseni pysyvä lumi tuli lokakuussa jo tai sitten marraskuun ihan alussa. Jääkiekkokentille päästiin jo marraskuusta lähtien. Muistan myös kovat tammikuun pakkaset, tammerkoskikin jäätyi silloin Tampereen keskustassa.

            Tollainen oikea talvi olisikin tervetullut. Nyt on ollut 3 huonoa talvea jo putkeen hyvän talven 2012-2013 jälkeen. 2012-2013 talvena golf virran reitti olikin paljon eteläisempi kuin esim. talvena 2011-2012 tai talvina 2013-2016.

    • AnttiL kirjoitti:

      Ei oltu edes lämpimässä sektorissa tänään, kylmä rintama taisi jo aamulla siirtyä eteläpuolelle, mutta föhniä vähän mukana.
      Espanjan edellinen syyskuun ennätys oli 43,8 Los refranes de el Tiempo kirjan mukaan.
      Onneksi pääsee taas tammikuussa jatkamaan ikuista kesää sinne.

  • Sami kirjoitti:

    Minusta on ihanaa että kesä jatkuu, terminen kesä alkoi Jyväskylässä 4.5. ja saattaa jatkua yli 20.9., näin termisestä kesästä tulisi ennätyspitkä. Mikään kuuma kesä ei ole ollut, kuumin kuunpuoliskokin on vain +17,8 ja toiseksi kuumin +16,5, kun koko heinäkuun 1981-2010 keskiarvo on +16,5. Toukokuu oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi, mutta keskiarvo vastaa viileää kesäkuuta, kesäkuu aluksi viileä, lopuksi lämmin, samoin heinäkuu ja elokuu oli tasainen alku ja loppupuoleltaan ja vaikka syyskuu olisi ennätyslämmin, vastaisi se keskimääräistä viileämpää kesäkuuta.

    • Tuma kirjoitti:

      Samaa mieltä, ihan paikallaan on tämä kuivempi ja miellyttävän lämmin jakso. Varsin erikoista on se, että tämän kesän parhaat kuukaudet ulkona olemisen ja tekemisen kannalta ovat toukokuu ja syyskuu, sellaista en omalla kohdalla muista aiemmin tapahtuneen, nyt pitää tehdä niitä hommia jotka heinä-elokuun sateissa ja kosteudessa jäivät tekemättä, niiden kannalta täydellistä säätä tämä.

  • Tuma kirjoitti:

    Terminen syksy alkanut Keski- ja Pohjois-Lapissa pääosin 23-24.8, käsivarressa aiemmin (Saana 31.7, Kilpisjärvi 9.8), Inarinjärvellä vähän myöhemmin (Seitalaassa 27.8), Etelä-Lapissa 25-27.8 (Torniossa ja Kemissä ei todennäköisesti vielä alkanut, joka tapauksessa alku syyskuun puolella), Kuusamossa, Taivalkoskella ja Puolangalla 24.8, Suomussalmi ja Kuhmo 28.8, jos kovin lämpimäksi vielä menee niin joissakin saattaa vielä muuttua.

  • Jykä kirjoitti:

    Syyskuu alkanut ainakin täällä Helsingissä varsin lämpimänä, eilisen jälkeen Kaisaniemen keskilämpötila on 15,3 C. Eilinen oli kyllä komea kesäpäivä, vielä illallakin oltiin täällä lähempänä 20 astetta. Kämpässäkin oli illalla kuuma vaikka ovet ja ikkunat oli auki. :)

    • Tuma kirjoitti:

      Syyskuun alku 1968 on ollut omaa luokkaansa Kaisaniemessä, ensimmäisen viikon (1.-8.9) keskiarvo 18,9. Lämpimästi ovat alkaneet myös ainakin 1938 (18,4), 1963 (17,5, jolloin yöt olleet erityisen lämpimiä) ja 1999 (17,2). Sen sijaan Kaisaniemen lämpimimmät syyskuut eivät ole alkaneet koko kuukauteen nähden erityisen lämpiminä, 1934 koko kuukausi 14,9 (ensimmäinen viikko 16,6), 1949 14,7 (16,0) ja 1955 14,4 (16,7).


Vastaa käyttäjälle AnttiL Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Powered by http://wordpress.org/ and http://www.hqpremiumthemes.com/