Epävakainen sää jatkuu.

2.8.2016 Tapio R Sää

Tänään odotellaan ukkosia ja huomennakin sama sävel jatkuu. Skandinaviassa Suomen länsipuolella on lähes paikallaan pysyvä matalapaine, jonka etelä- ja itäpuolitse liikkuu osakeskuksia pohjoiseen ja koilliseen. Matalapaineen ympäri kiertää Suomeen Jäämeren ilmaa, joka alaosistaan on lämmennyt eteläisellä kiertomatkallaan. Sadekuuroja ja ukkosta saadaan useana päivänä ja välillä sade voi olla jatkuvaakin. Lämpötilat ovat 20 asteen tienoilla, jatkuvan sateen ylittäessä on viileämpääkin.

61 Responses to “Epävakainen sää jatkuu.”

  • Sami kirjoitti:

    Näin kauan sitä täytyi täällä Nykäskylässä odottaa, en muista miten oli 2014, mutta 2015 ei ainuttakaan kunnon ukkosta, vain muutama jyrähdys, sama tahti likimain tänä vuonna, ehkä muutama jyrähdys enemmän ja pari salamaakin, mutta vasta 2.8.2016 tänne eksyi ensimmäinen jo ihan ok ukkonen, puuskia ei pahemmin ollut, mutta salamointia ja jyrinää ihan kohtuullisesti. Mitä taivaalta katseli ja myös tutka sen osoittaa niin oli halukas aktivoitumaan tässä jyväskylän lähellä.

    • jani kirjoitti:

      mikäs taho ukkosten halut ovat vieneet onko Suomen hallitus säästövimmassaan päättänyt leikata niistäkin

      • Matti kirjoitti:

        Hallitus voisi tuoda ne helleilmamassat takaisin Etelä-Suomeen parin vuoden tauon jälkeen. Ehkä sitten korjautuisi.

        • Teemu kirjoitti:

          Eipäs nyt taas liiotella, ihan normikesä, eli hyvä kesä on ollut…:) Hellepäiviäkin normisti ja Lapissa oikein poikkeuksellisen lämmin heinäkuu takana.

          • AP kirjoitti:

            Mutta useimmat tämän palstan kirjoittelijat eivät asu Lapissa joten pettymyksen ymmärtää. Tuskin yhdelläkään Etelä- tai Keski-Suomen paikkakunnalla on niitä hellepäiviä ollut ihan normimäärää. En tosin kuulu niihin joiden mielestä kesän hyvyyden määräisivät pelkät hellepäivät. Ulkoaktiviteetteja haitannut epävakaisuus tässä enemmän on harmittanut. Matalapainesäät ovat olleet varsin hallitsevia ja sellaiselta näyttää nyt kesän loppukin, sadetta tai sadekuuroja päivästä toiseen. En nyt ihan sanoisi normikesä. Kyllä pidemmät poutakaudetkin kuuluvat Suomen kesään, vaikka pitkät hellekaudet vain sillon tällöin.

          • Matti kirjoitti:

            Tosiaan normikesä. Lunta satoi kesäkuussa ja toppatakki pakollinen suojavaruste tänäkin kesänä. Perus pohjoisnapailmasto.

          • Säästä kirjoitti:

            Toukokuun voi sitten unohtaa? Saitte kesän rakastajat yhden kesäkuukauden lisää, kun jo toukokuun ekoina päivinä oli hellettä, eikä mitään lumipyryjä tullut. Toukokuussa ei etelässä satanut käytännössä yhtään ja nyt on taas pk-seudulla kolmen viikon sateeton kausi. Menkää vaikka Dubaihin, jos sateet eivät kuulu kesään.

            Paljon kivempi se on liikkua raikkaassa säässä kuin tuskaisessa helteessä. Vähemmän kuolee ihmisiäkin Suomen paskasti ilmastoitujen laitosten ja kerrostalojen vuoksi, kun jäädään ilman helteitä.

            Jos ette tienneet, niin esim Portugalissa hinnat on varmaan puolet halvempia kuin täällä pohjoisnavalla.. Sinne vaan parin vuoden säästöillä elelemään, niin saa lämpöä ja aurinkoa lähes ympäri vuoden.

            Se nyt vaan on niin, että jos heinäkuun ylimmän lämpötilan keskiarvot huitelee 20-22 asteessa Suomessa, niin ei keskimäärin tule mitään viikkokausien hellejaksoja tai keskiarvo olisi lähempänä 25 astetta, kuten etelämpänä Euroopassa.

          • Matti kirjoitti:

            Toukokuun ilmasto on hyvin kuivaa, eikä tunnu lämpimältä, vaikka lämpötila olisikin lähellä hellelukemia (poikkeus ainoastaan jos kaakosta pääsee virtaamaan ilmaa). Eikä se tässä etelärannikolla tunnu muutenkaan lämpimältä, koska Jäämeri.

          • AP kirjoitti:

            Kyllä Suomen kesässä sataa saa ja tiistaina oli ihan komeaa ukkosilmaakin, mutta rajansa kaikella. Ehkä sateet ovat kiertäneet pk-seudun viime päivinä, mutta ei ole tarvinnut pitkälle sisämaahan lähteä kun sateita on saatu ja paljon. Täällä Tampereella voimakkaita sadekuuroja on tullut joka päivä lauantaista alkaen eikä tälle sadekaudelle loppua näy.

            Kesä kieltämättä alkoi lupaavasti ja etuajassa ja saatiinpa ensimmäinen hellejaksokin jo touko-kesäkuun vaihteessa. Siihen se lämpö sitten lässähtikin. Enimmäkseen keskimääräistä toki, mutta myös pari hyvin viileää viikkoa ja sitten vasta heinäkuun viimeinen viikko lämmin. Ja nyt tuntuu kuin olisi suoraan hypätty heinäkuusta syyskuuhun! Onhan tuolla ulkona raikasta liikkua kaatosateessa, mutta mitään ei voi tehdä paitsi kastua…

          • Säänseuraaja kirjoitti:

            Vaikka tänä kesänä ei ole Etelä-Suomessa paljon hellettä ollutkaan, niin koko Suomessa ei ole myöskään Salomo-myrskyn kylmänpurkausta – joka sekin oli lyhytaikainen – lukuunottamatta ollut oikeastaan ollenkaan niitä kunnolla kylmiä jaksoja. Joten tuo tasapainottaa kesän keskilämpötilaa siitä huolimatta, että hellepäivissä ollaan paikoittain ehkä vähän jälkeen jääty. Heinäkuussa ei ollut ainuttakaan pakkasyötä missään Suomessa.

          • Teemu kirjoitti:

            Jos otetaan verrokiksi viime kolme talvea ja ajatellaan talviliikunnan -ja urheilun ystäviä, niin näinkin vähän keskiarvoista poikkeava tilanne olisi ollut talvella aika juhlallinen tilanne. Ymmärtäisin kesäihmetyksen, jos vedettäisiin keskiarvoista tuollainen 6 astetta alle. Kolmen viimetalven anomaliahuiput taisi olla jotain melkein +6 asteen luokkaa (+5,6 jos tarkalleen muistan).

  • Tapio R kirjoitti:

    Otavasta meni ohitse. Lounaasta ukkosen saapuminen tänne on erittäin vaikeata. Lämpötila on 20 astetta.

  • AnttiL kirjoitti:

    Aika tarkkaa reittiä ovat tämän päivän kuurot kulkeneet Klaukkalan kohdalla. Tulleet Lohjanjärven eteläpuolelta ja jatkaneet tästä kohti Mäntsälää. Neljä kuuroa, joista kaksi jälkimmäistä ei ukkostanut ollenkaan, antoi vettä yhteensä 10 milliä. Lentoasemalla, joka on tästä noin 10 km päässä, ei ole ilmoitettu sadetta ollenkaan.

  • Sami kirjoitti:

    Salamoita on ollut suomessa touko-heinäkuussa aikalailla pitkän ajan keskiarvon mukainen määrä. Touko ja kesäkuun keskiarvoja minulla ei ole, mutta tiedotearkiston tekstistä arvioin:
    Toukokuu 4800(Hieman yli puolet)=8000-9000
    Kesäkuu 14000(alle puolet)=30000-35000
    Heinäkuu 80100, keskiarvo 60000
    Yhteensä 98900, keskiarvo noin 100000

  • Sami kirjoitti:

    Eilen kolme ihmistä joutui sairaalaan Jyväskylässä ja Muuramessa salamaniskujen takia…sitä se teettää kun ei ukkosta ole lainkaan ollut pariin vuoteen niin siltä ei myöskään osata varautua.

    • Teemu kirjoitti:

      Vähän kuin pakkasten ja lumen kanssa, että jos on samanlaista kuin kolmena viime vuonna, pidetään -20 astetta täällä arkitisilla leveysasteilla maailman kolmantena ihmeenä..:)

    • Säänseuraaja kirjoitti:

      No, salamaniskun voi saada sisätiloissa ollessaankin. Tiedän tuttavapiirin kautta yhden ihmisen, joka sai salamaniskun pistorasian kautta. Sairaalareissu siitä tuli, mutta toipui täysin.

  • jani kirjoitti:

    http://old.wetterzentrale.de/topkarten/fsavneur.html saapas nähdä kuinka kauan epävakainen sää jatkuukaan ensi viikon sunnuntaina näkyisi tapahtuvan ja eikä vältäämättä vähää

  • Säästä kirjoitti:

    Millastakohan settiä huomiseksi on tulossa? Vissiin jo ilman ukkosia puuskat voi olla 15m/s luokkaa ja ukkosten osuessa ehkä yli 20m/s..

  • Jykä kirjoitti:

    Helsingissä ei tällä viikolla ole vielä käytännössä satanut yhtään ja tuntuu tämänkin päivän sateet jäävän hyvin vähäiseksi, jos ylipäänsä sitä saadaan yhtään. Kaisaniemessä viimeisen kolmen viikon sadesumma taitaa muuten olla n. 5 mm. :)

    • Matti kirjoitti:

      Hyvä niin. ;) Virtaukset on mereltä päin, niin kuurot ovat jääneet sisämaahan. Ja vastaavasti kohokonvektiomoodin kuurot ovat menneet ohi..

    • Säästä kirjoitti:

      Joo tämänkin päivän sadealue on todella repaleinen. Jännä, että meren voimistamat ukkoset ovat jättäneet etelärannikon kokonaan rauhaan, kun taas vähän pohjoisempaana ja varsinkin Lohjalla on aina toimintaa..

      myös Esim Vaasassa on ollut kunnon yöukkosia, taitaa tuulla vaan väärästä suunnasta

  • Matti kirjoitti:

    Olipahan taas tyypillinen #suomenkesä. Viikon suht lämmintä ja loput täyttä sontaa. Ukkoset täysin naurettavia. Tulis jo talvi ja 80 astetta pakkasta 9kk putkeen. Ihan sama, ei näillä leveysasteilla ole kesää olemassakaan.

    • Janne kirjoitti:

      Etelärannikolla voidaan päästä hellelukemiin vielä syyskuun lopulla, joten malta mielesi. Lokakuun alussa mitataan usein yli 15 asteen lämpötiloja ja 20 on myös täysin mahdollinen. Myös huhtikuussa voidaan päästä selvästi yli 20 asteen, jopa hellelukemiin.

      • Antti R kirjoitti:

        Nythän on ollut mitä parhain kesä säiden puolesta. Lämmintä (n. 20 tai yli) on piisannut ja iltapäiväkuurot ovat myös ihan normaalia kesäsäätä. Eipä ole tarvinnut kauheasti kastella puutarhaa. Juhannuksenakin tarkeni olla ulkona ilman välihousuja.

  • N. kirjoitti:

    Nyt meillä on ukkosta täällä hiittisten ulkosaaristossa.

  • Säänseuraaja kirjoitti:

    +30 astetta on tänä vuonna Pohjoismaissa ylitetty vain Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa, Tanskassa ja Islannissa (yllätys yllätys) sitä ei ole ylitetty. Islannissa jo helle ylipäänsä, eli +25 asteen ylitys on saavutus, +30 asteen ylityksellä hätyytellään jo Islannin mittaushistorian lämpöennätystä.

    Jos katsoo kesää Pohjoismaiden pääkaupunkien osalta (Islannin Reykjavik ei ole vertailussa mukana), niin puheet Helsingin kesän vähähelteisyydestä ovat ihan paikkaansa pitäviä. Tämä on jo kohta kolme viikkoa vanha uutinen, mutta silti:

    http://www.ilmastokatsaus.fi/2016/07/17/kesa-puolivalissa-millainen-kesa-on-ollut-lampotilojen-osalta-pohjolassa/

    Helsingissä on ollut tänä kesänä hellepäiviä selvästi vähemmän, kuin esimerkiksi suunnilleen samoilla leveyksillä sijaitsevissa Tukholmassa ja Oslossa. Tukholmassa myös leijonanosan päivistä ollut Helsinkiä lämpimämpää, vaikka pitkän ajan keskiarvoissa ei eroja juurikaan ole.

  • Sami kirjoitti:

    Saahan nähdä kehittyykö lainkaan ukkosta varsinaisen sadealueen jälkipuolelle josta varoitus annettiin…nopeasti kehitys toki alkaa, mutta tällä hetkellä ei hirmu lupaavalta näytä.

    • Säästä kirjoitti:

      Miten tollaisen saderintaman jälkeen edes haaveiltiin pilvipeitteen repeämisestä? Jos jotain tulee, niin todella surkeaksi jãä.

  • mallaspussi kirjoitti:

    Ensi viikon maanantain-tiistain välille luvassa kovaa tuulta. Ei tuo myrskyksi taida kohota, mutta jotenkin tympeää. Tarkoitan vain, kun helteet lähti, eikä paluuta näy, niin sitten tuollainen siedettävä 19 asteen kesäkeli muuttuu kyllä vähemmän nautittavaksi kun tommoinen fööni puhaltaa 2 vrk.

    • Säänseuraaja kirjoitti:

      Helteiden paluu on uusimpien ennusteiden mukaan mahdollista aikaisintaan elokuun jälkimmäisellä puoliskolla.

      Muutamassa viime ajossa ja parviajojen keskiarvoissa on ollut viitteitä vähän siihen suuntaan, että elokuun jälkimmäisellä puoliskolla Suomenkin ylle yrittäisi muodostua korkeapaine. Tosin helteille asti se ei välttämättä riittäisi silloinkaan.

      http://www.meteociel.fr/modeles/gefs.php?carte=1

      Syyskuun lämpöennätyksen aikaan 6. syyskuuta 1968, jolloin mitattiin Raumassa +28,8 astetta, vallitsi vahva korkeapaine Suomen yllä ja ilmamassa oli noin +12 tai +13-asteista. Onkohan todellakin ollut ilmamassan lämpötila “vain” tuon verran? Käsittääkseni tuollaisella sääasetelmalla ja ilmamassan lämpötilalla ei 2 metrin lämpötilat keskikesälläkään nousisi juurikaan tuota korkeampiin lukemiin, niin entäs sitten syyskuussa.

      http://old.wetterzentrale.de/pics/archive/ra2/1968/Rrea1968090612.gif

      • Säästä kirjoitti:

        Jotenkin tuntuu siltä, että useisiin vanhoihin ennätyksiin on vaikuttaneet huonot mittauslaitteet ja niiden huono sijainti ja huono suojaus Auringon paahteelta. Samoin kuin lähes kaikki kuumimmat lukemat aavikoilta sun muilta mitattiin ennen liian läheltä maanpintaa, jolloin maasta johtuva lämpösäteily nosti lämpötilaa.

      • Janne kirjoitti:

        Vaikea kyl uskoa, että tuollaisilla ilmamassan lämpötiloilla yllettäisiin syyskuussa noin korkealle. Syyskuun alussa aurinko paistaa etelärannikolla hieman yli 35 asteen korkeudessa keskipäivällä.

      • Säänseuraaja kirjoitti:

        Sitä en tiedä, miten tuolloin on lämpötilat mitattu. Rauman ennätys ei kuitenkaan ole ollut mikään yksinäinen lämpöpiikki tuona päivänä, koska myös Porissa mitattiin tuolloin yli +28 astetta. Kaikkiaan useilla kymmenillä mittausasemilla on tuolloin mitattu hellettä, joten kunnon hellepäivästä on kuitenkin ollut kyse.

        Tuolloin on ollut myös huimia vuorokauden keskilämpötiloja syyskuulle. Kuudella asemalla +20 astetta tai enemmän, Raumassa korkein, +21 astetta. Osalla mittausasemista myös yön alimmat lämpötilat +17 ja +18 asteen välillä, vielä useina öinä peräkkäin.

        http://suja.kapsi.fi/fmi-tilastot.php?paiva=06&kuukausi=09&vuosi=1968

        Pääosin rannikoilla tai suhteellisen lähellä rannikkoja nuo lämpötilat on mitattu. Onko sitten meri ollut todella lämmin tuolloin?

        • Janne kirjoitti:

          Ihan kunnon Etelä-Euroopan meininki ku pimeää aikaa jo reilusti ja silti noin lämmintä.

          Samana vuonna meni myös syyskuun kylmyysennätys rikki. -18,7 Sodankylä Vuotso 26.9.1968

        • AnttiL kirjoitti:

          Kyllä tuolloin ihan kunnon kesähelle oli. Hyvin lämmin kaakkoisvirtaus, joka toi monille asemille useamman hellepäivän peräkkäin. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta 4-7.9. Syyskuun 8.päivän aamuna sää viileni koillisesta ja sen jälkeen kylmeni päivä päivältä viikon ajan.

        • AnttiL kirjoitti:

          Piti vielä sanoa, että heinäkuu ja elokuun alkupuoli olivat viileitä, joten tuskin meri erityisen lämmin oli. Lämmin jaksoalkoi 21.8, eli sinä päivänä kun Tsekkoslovakiaa alettiin panna ojennukseen.

          • Tapio R kirjoitti:

            Näln kävi elokuun 21 päivä ja Lappeenrannassa satoi samana päivänä jättirakeita ukkoskuuron yhteydessä.

        • AP kirjoitti:

          Tuo on itse asiassa ihan tyypillinen tilanne kun lämmintä ilmaa puhaltaa voimakkaasti mantereen poikki kaakosta päin: kovin lämpö “pakkautuu” silloin länsirannikolle. Tällainen ilmiö koettiin myös toukokuussa 2010.

          Sitä vain ihmettelen, että ilmaston lämmetessä ja lämpöennätysten lisääntyessä syyskuun maksimit ovat olleet Suomessa kovin vaisuja koko 2000-luvun. Helteille on pääästy niukasti vain kerran yhdessä paikassa, Mietoisissa 2002. Tampereenkin korkeimmat syyskuun lukemat +26,7 astetta v. 1951 ja +26,6 astetta v. 1968 alkavat olla jo aika vanhoja…

          • LJ kirjoitti:

            …kyllä nuo syyskuun alun lukemat olivat varmasti oikein :)
            Kaakosta virtasi todella kuumaa ja kosteaa ilmaa.

            Muistaakseni elo- syyskuun vaihteessa oli Salon seudulla valtava yöukkonen, pimeä elokuinen taivas oli Turusta katsoa koko ajan välähtelevänä tulimerenä itäkaakon suunnassa…

          • peikko763 kirjoitti:

            Syyskuussahan on ollut jopa vielä 17.9.1947 hellettä Tampereella. Kyllä tuohon nyt ainakin pitäisi päästä. Tuohan tapahtui myös lämpöisen Atlantin aikaan.

          • Säänseuraaja kirjoitti:

            Tarkistin vielä tuon 17.9.1947 ajankohdan säätilanteen. Tuolloin on myös ollut korkepainesäätä, mutta ei niin voimakasta korkeapainetta, kuin 1968 syyskuun helle-ennätyksen aikaan. Korkeapaineen keskus on tuolloin ollut nykyisen Valko-Venäjän päällä.

            http://old.wetterzentrale.de/pics/archive/ra/1947/Rrea00119470917.gif

            Tuolloin on ollut osassa Suomea ehkä vielä vähän lämpimämpää ilmamassaa, kuin syyskuun helle-ennätyksen aikaan 1968.

            http://old.wetterzentrale.de/pics/archive/ra/1947/Rrea00219470917.gif

            Tuo on yöajalta oleva ilmamassan lämpötila, joten vähän arvoitukseksi jää, millaiset ovat olleet tuolloin olosuhteet päivällä. Seuraavana vuorokautena tuo lämpimin ilma kuitenkin siirtyi jo Venäjän puolelle.

            Etelä-Ruotsissa oli 17.9.1947 yöaikaan todella lämmintä ilmamassaa, jopa noin +18-asteista ilmamassaa. Pitäisin mahdollisena, että tuolloin on siellä ollut vielä Tampereen hellelukemiakin lämpimämpää. Ruotsin syyskuun lämpöennätys on kuitenkin +29,1 astetta vuodelta 1975, joten ainakaan mitään nykypäivään asti kestäneitä helle-ennätyksiä ei ole tuolloin tehty.

            Piti vaihtaa datasettiä tähän, koska aikaisemmin käyttämäni datasetti alkaa vasta vuodesta 1948.

          • Tapio R kirjoitti:

            Vuonna 1963 syyskuun alkupäivinä mitattiin Mikkelissä ja Lappeenrannassa 26 astetta lämpimän kaakkoisvirtauksen yhteydessä. Myös 1992 syyskuun alussa lämpötila ylsi hellelukemiin Lappeenrannassa. Myös 1967 syyskuussa oli hyvin lämmintä Etelä- ja Kaakkois-Suomessa.

  • Säästä kirjoitti:

    Yllätys, taas Uudeltamaalta on otettu ukkosvaroitukset pois. =)/!#/!)/=!/)=”#/%%!&”!/&

    • Janne kirjoitti:

      Eiköhän tää kausi ala olla pikkuhiljaa menetetty tapaus. Toki syys- ja lokakuussa voi jotain tulla mutta epäilen. :(

  • Jykä kirjoitti:

    Eilen oli silti pitkästä aikaa sellainen päivä, että ennuste meni ainakin Helsingin osalta jokseenkin nappiin. Vettäkin saatiin ne 5 mm. Eiköhän niitä ukkosiakin vielä saada…

  • Sami kirjoitti:

    Kittilän Kenttärovalla satanut 1.6.-5.8. noin 330mm, Jyväskylässä ei mitenkään erikoisen paljon, 196mm. Jyväskylän suurin kesä-elokuun sademäärä on vuodelta 1981 416mm(kesä 157mm, heinä 146mm, elo 113mm) Yli 300mm kesiä Jyväskylässä ovat lisäksi 1960, 1961, 1974, 1987, 1990, 1998 ja 2008. Joten aika paljon saa vielä ropista jotta tähän harvinaisen sateiseen(toteutuu 1/10 vuodessa) joukkoon päästäisiin täällä, mutta paikoin voi varmasti olla tämä kesä jopa ennätyssateinen.

  • Sami kirjoitti:

    Eipä olisi kovinkaan suuri yllätys että myös elokuu menisi lähelle keskiarvoja, alle asteen poikkeama koko suomen osalta. Jyväskylässä löytyy vain kolme sellaista kesää jotka ovat olleet kaikki aika lähellä keskiarvoja, tosin 30-vuotis keskiarvot ovat olleet erilaiset, mutta nämä vertailuna 1981-2010 keskiarvoon.
    1983 Kesä +13,4(-0,3), Heinä +16,6(+0,1), Elo +13,5(-0,6)
    2000 Kesä +13,5(-0,2), Heinä +16,2(-0,3), Elo +13,6(-0,5)
    2009 Kesä +13,0(-0,7), Heinä +15,8(-0,7), Elo +14,4(+0,3)

  • peikko763 kirjoitti:

    Ei taida olla enään Uuden Seelannin laskettelukeskuksissa ongelmia, kylmintä säätä 145 vuoteen siellä :
    http://iceagenow.info/new-zealand-coldest-century/

    • Teemu kirjoitti:

      Etelä puolella ollut monta hyvää talvea putkeen. Luulis lykkäävän tännekin pian.

      • peikko763 kirjoitti:

        2012 talvi oli kovin Etelämantereella, silloin peräti 4:nä eri kuukautena mitattiin yli -80C pakkanen, toukokuu, kesäkuu, elokuu ja syyskuu. Tästä on ollut monta keskustelua tiede.fi palstallakin miksi pohjoisen talvet on huonoja ja etelän talvet kylmempiä kuin 1979. Puhutaan ns seesaw ilmiöstä, että etelän jäät kasvaa , samalla pohjoisessa hupenee, joskus tämä voi mennä toisinkin päin.

        Mielestäni tuo on ihan järkevä selitys, nyt pohjoiseen on 1989 vuodesta lähtien virrannut Atlantin kautta runsaasti kuumaa vettä, jostain päin maapalloo se kuuma merivirtojen siirto on sitten pois. Ehkä sitten Etelästä. No pitää seurailla tilannetta, Pohjoisen Jäämeren tila ei silti vielä nykyäänkään ole kummoinen mielestäni. Tässä viimeisintä tietoa jään tilavuudesta :
        http://psc.apl.uw.edu/wordpress/wp-content/uploads/schweiger/ice_volume/BPIOMASIceVolumeAnomalyCurrentV2.1.png

        Huonoin jäävuosi 2012 jälkeen tällä hetkellä. Ei sinänsä yllätys itselle, koska lämmöt on agro poijuissa olleet niin koholla, sitten kun nään jotain laskua agro poijuista, niin aletaan olemaan lähellä 1960 luvun ilmastoa Suomessa.

        Tässä agropoijujen dataa :
        http://www.climate4you.com/SeaTemperatures.htm#Arctic%20gateway%20seas%20%2820W-40E.%2070-80N%29%20heat%20content%200-700%20m%20depth

        Käyrät näyttävät tällä hetkellä Atlantin kannalta vesisadesyksyä ja talvea Suyomen :(

        • Teemu kirjoitti:

          Kaikkihan on lopulta kiinni suursäätilasta täällä. Itse veikkaan neutraalia Nao tilannetta keskimäärin. Polaaripyörre ei myöskään tule olemaan niin voimakas kuin viime vuosina.

          • peikko763 kirjoitti:

            Niin, pikkuhiljaa alkaa oleen infoa talven draivereista. El nino tilanne on vielä auki, mutta todennäköisesti lähellä Neutraalia. QBO on parmepi kuin viime talvena. Atlanti on vastaava kuin viime talvena.

            Itämeren tilanne tulee olemaan myös vastaava kuin viime talven alkaessa, eli aika lämmin todennäköisesti. Syysmyrskyjen reittejä odotellessa, ne kertovat paljon myö tulevasta talvesta.

            Niin ja auringon aktiivisuus sehän on paljon pienempi kuin viime talvena, tosin jää nähtäväksi, onko se AP-indeksi sittenkin ratkaisevin p-atlantin sääilmiöille. vai ei ole.

          • Teemu kirjoitti:

            Mun mielestä Atlantin osalta paljon riippuu siitä, mikä on lämpötilaero vedellä ja ilmalla New Foundlandin tienoilla, siellähän nuo Norjan länsi- ja pohjoispuolelle kuolevat matalat syntyvät. Lisäksi, jos en ole väärässä, niin Brittein saarten länsipuolella on vesi nyt lämmennyt viime vuodesta, niin matalatoiminta jo senkin puolesta voi olla heikompaa.

          • peikko763 kirjoitti:

            Tästä New Foundlandin tienojen lämpötilaeroista joskus puhuttiinkin, nyt tarkoitan ilman lämpötilaeroja, tässä kertaukseksi linkki mitä seuraamuksia NAO- ja NAO+ tilalla on :
            http://www.aces.edu/climate/variability/images/NAO-Figure1.jpg

            Pitää vähän pohtia tuota mitä sanoitkin, meri vs. ilma. Kirjoitan myöhemmin vastauksen tuohon vielä.

            Atlantin pintalämpötilajakaumaakin pitää katsoa vielä läpi, olen vasta katsonut aivan pohjoisimman Atlantin AGRO-poijudatan joka ottaa kantaa enemmän Jäämeren ja pohjoisimman Atlantin ilmiöihin.

            Sillä on toki suuri rooli, minkälainen meri on Brittienkin lähellä.

  • Jykä kirjoitti:

    Sitkeästi näitä sateita nousee Suomeen. Nytkin aivan puskista noussut isohko sadealue itäistä Suomenlahtea ylittäen.

  • AnttiL kirjoitti:

    Moskovassa oli 34 astetta tänään.

  • AnttiL kirjoitti:

    Ylen sivuilla oli eilen juttua salamoista ja saatavissa kartta lähelle iskeneistä salamoista. Miten paljon salamoiden voimakkuuksilla mahtaa olla eroa, kun kartallekin sijoitettujen salamapallojen kokoero oli vähintään maapallon ja auringon kokoeron verran. Miltähän nuo pienempien pisteiden salamat näyttävät ja kuulostavat? Tavallisesti 10 kilometrin päähän iskevä maasalama aiheuttaa jo melko voimakkaan jyrähdyksen, mutta toisinaan viiden kilometrin päähän iskevääkään ei kuule kunnolla.
    Olen kuullut tarinoita, että joku on selvinnyt hengissä suorasta salamaniskusta, mutta tänä kesänäkin puun kautta iskenyt tappoi 13 lehmää. Jos tuollainen 300 kiloampeerin salama kopsahtaa niskaan, niin luulisi sen tekevän vähintään kipeää.
    Ilmeisesti positiiviset salamat ovat voimakkaampia kuin negatiiviset.

    • Olli kirjoitti:

      Käsittääkseni nelijalkaiset eläimet kuolevat helpommin salamaniskuihin kuin ihmiset. FMI:n sivuillakin annetaan ihmisille ohje, että jos ukkosella ei pääse sisälle, tulisi pitää jalat yhdessä. “jos salama lyö lähistölle, maahan syntyy ns. askeljännite, jolloin erillään olevat jalat joutuvat eri jännitteisiin ja sähkövirtaa ohjautuu kehoon.” Lehmillä kun on neljä jalkaa niin ne kuolevat helposti ja aina välillä kuulee näistä kymmenien lehmien kuolemista yhden salamaniskun takia.

    • Teemu kirjoitti:

      Menee ehkä off-topicciin, mutta miksi salamasta puhutaan, että se “iskee” tai “lyö”? Mun tietääkseni salaman “isku” on kaksi osainen, jossa salaman esikanava aukeaa pilvestä maahan ja varsinainen salama (pääpurkaus) etenee maasta pilveen. Eikö silloin pitäisi kielellisesti puhua muusta, kun virta kulkee maasta pilveen? Eli salama ei iskisi ketään, vaan nyt vaikka ihminen tai puu toimii tavallaan salaman pääpurkauksen lähettäjänä ja siitä sitten “iskee” pilveen? Vai tuleeko kielenkäyttö tosiaan virtakanavan aukaisusta, joka näkyy ihimisen verkkokalvolla aivan kuin salama iskisi ylhäältä alaspäin johonkin kohteeseen?

      EDIT: IL kertoo asiasta näin:

      Iskeekö salama ylös vai alas?

      Vakiintunut käsitys alas iskevästä salamasta on oikeutettu. Salama koostuu eri vaiheista, joista tärkeimmät ovat esisalama ja pääsalama; yhdestä esisalama-pääsalamaparista käytetään nimitystä isku. Niitä voi olla yhdessä salamassa useita, jotka voivat maassa osua myös eri kohtiin. Esisalama on suhteellisen heikko ja hidas, koska se joutuu puskemaan sähkövarausta ilmaan, joka on hyvä eriste. Samalla kuitenkin esisalaman synnyttämä kanava kuumenee niin paljon, että se alkaa johtaa hyvin sähköä ja täyttyy sähkövarauksella.

      Kun kanava pilven ja kohteen välillä on valmis, sitä pitkin syöksyy vastakkaiseen suuntaan ja varaukseltaan vastakkainen nopea, kirkas pääsalama, joka neutraloi esisalaman. Vaikka salaman tuhovoima on peräisin pääsalamasta, on sen synnystä ja reitin valinnasta vastuussa esisalama, ja siksi on perusteltua sanoa esisalaman suuntaa myös salamaniskun suunnaksi.

      Useimmiten esisalama alkaa pilvestä ja pääsalama ampaisee maasta ylöspäin. Pääsalama on niin nopea, että silmä ehtii tajuta vain esisalaman kulkusuunnan, joka on siis yleensä alaspäin. (Vain korkeista mastoista ja vuorenhuipuista voi esisalama lähteä ylöspäin.)

    • Säänseuraaja kirjoitti:

      Positiiviset salamat ovat paljonkin voimakkaampia kuin negatiiviset salamat. Ne voivat olla jopa 10 kertaa voimakkaampia kuin negatiiviset salamat. Positiiviset salamat ovat myös paljon harvinaisempia, kuin negatiiviset salamat, niitä on yleensä alle 5% kaikista salamoista.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Lightning#Positive_and_negative_lightning

      “Positive lightning typically makes up less than 5% of all lightning strikes.

      Because of the much greater distance to ground, the positively charged region can develop considerably larger levels of charge and voltages than the negative charge regions in the lower part of the cloud. Positive lightning bolts are considerably hotter and longer than negative lightning. They can develop six to ten times the amount of charge and voltage of a negative bolt and the discharge current may last ten times longer. A bolt of positive lightning may carry an electric current of 300 kA and the potential at the top of the cloud may exceed a billion volts — about 10 times that of negative lightning. During a positive lightning strike, huge quantities of extremely low frequency (ELF) and very low frequency (VLF) radio waves are generated.”


Vastaa käyttäjälle peikko763 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Powered by http://wordpress.org/ and http://www.hqpremiumthemes.com/